”Syksyllä ei ole vaalibudjetin aika” – Sari Essayah muistuttaa, että valtio velkaantuu reilusti yli 8 miljardia tänäkin vuonna

15.6.2022 klo 15:30 Eduskunta Samuli Rissanen

– Ensi syksynä ei ole vaalibudjettien aika, eikä vappusatasia olisi pitänyt luvata neljä vuotta sittenkään, kun kestävyyshaasteet olivat jo silloin hyvin tiedossa, Sari Essayah sanoo.

Valtio velkaantuu tänäkin vuonna reilusti yli kahdeksan miljardia ja pohjalla on suuri rakenteellinen alijäämä, jota hidas talouskasvu, kasvava velka-aste ja ikääntyvän väestön palvelutarpeen lisääntyminen pahentavat, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah muistutti eduskunnassa, joka keskusteli hallituksen julkisen talouden suunnitelmasta.

Sote-uudistukselta puuttuvat niin rahat kuin hoitohenkilökunta, ja oppivelvollisuuden pidentämisen kustannukset kaatuvat kuntien niskaan.

Essayah’n mielestä hallituksen omien julkisen talouden kestävyystavoitteiden ja toimien välillä on ristiriita: Sote-uudistukselta puuttuvat niin rahat kuin hoitohenkilökunta, ja oppivelvollisuuden pidentämisen kustannukset kaatuvat kuntien niskaan.

– Hallituksen olisi ollut syytä aloittaa sopeutustoimien etsiminen hallituskauden alussa varsin kevyin perustein tehdyistä pysyvistä menonlisäyksistä. Myös työllisyystoimet ovat jääneet vaisuiksi velkaantumisasteen yhä kiihtyessä. Ilman välittömiä rakenteellisia toimia hyvinvointipalveluilta katoaa rahoituspohja.

Välttämättömien korjausliikkeiden tekeminen ei ole kuitenkaan poliittisesti helppoa.

– Ensi syksynä ei ole vaalibudjettien aika, eikä vappusatasia olisi pitänyt luvata neljä vuotta sittenkään, kun kestävyyshaasteet olivat jo silloin hyvin tiedossa, Essayah sanoo.

Marinin hallituksen julkisen talouden suunnitelmasta puuttuu hänen mukaansa myös keinot tasoittaa kotitalouksien ostovoiman nopeaa alentumista ja inflaatiopaineita. Pienituloisimpaan viidennekseen kuuluvien tuloista yli puolet menee asumiseen ja ruokaan.

Myös monilapsiset pienituloiset perheet joutuvat koulujen kesälomien alettua entistä suurempaan ahdinkoon. Puolet Suomen 1,6 miljoonasta eläkeläisestä saa eläkettä alle 1500 euroa kuukaudessa. Monet heistä asuvat vanhoissa, öljy- tai sähkölämmitteisissä taloissa, osa maaseudulla julkisen liikenteen ulottumattomissa.

– Liikkumisen ja asumisen hinnannousujen kompensoimista KD esitti jo viime syksyn vaihtoehtobudjetissa, Essayah muistuttaa.

Hän näkee, että panostukset hyvinvointipolitiikkaan ovat investointeja, jotka tuottavat jatkossa säästöjä. Mielenterveysongelmat ja varhaiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat miljardien kustannus vuosittain, samoin sairaspoissaolot.

– Terapiatakuu, lasten ja nuorten sekä perheiden matalan kynnyksen palvelut, hoitojonojen purkaminen ja varhainen puuttuminen ennaltaehkäisisivät ja säästäisivät raskaammilta toimenpiteiltä. Kaiken kaikkiaan KD:n ajama aktiivinen hyvinvointi-, elinvoima- ja perhepolitiikka rohkaisee perheellistymään, tukee tarvittaessa ja mahdollistaa menestymään; sitä Suomi tarvitsee nyt.

 

Ylös