Nato-maat päättivät Madridin huippukokouksessa Suomen ja Ruotsin kutsumisesta liittokunnan jäseniksi.
– Olin positiivisesti yllättynyt, että päästiin näin pitkälle Madridin kokouksessa, kommentoi KD:n kansanedustaja Peter Östman ratkaisua, joka tuli monien keskustelujen ja tiukan väännön jälkeen.

Huippukokousta edelsi viikkojen keskustelut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen poikkiteloin asettuneen Turkin vuoksi. Pattitilanteen ratkaisi Suomen, Ruotsin ja Turkin tiistai-iltana allekirjoittama yhteisymmärrysasiakirja.

– Jäsenyyshakemisprosessin eteneminen oli suuri helpotus niin hakijamaille kuin Natollekin, sanoo eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varajäsenenä työskentelevä Peter Östman.

– Kyllähän kaikki merkit viittasivat siihen, että Turkki pistää vastaan niin paljon, että asiat eivät ehdi Madridin kokoukseen mennessä selvitä. Mutta se, että syntyi tällainen kolmikantainen julkilausuma yhteisymmärryksestä, edesauttoi jäsenkutsun toteutumista, Östman toteaa.

– Tuntuu että Turkissa on ollut väärä käsitys, sillä kyllähän kurdijärjestö PKK on ollut terroristilistalla Ruotsissa ja Suomessa, kuten koko EU:ssa ja USA:ssakin. Turkin vaatimukseen YPG:n ja gülenistien toteamiseen terroristijärjestöiksi Suomi ei tietenkään voinut suostua, koska ne ovat enemmänkin oppositioliikkeitä kuin mitään terroristijärjestöjä. Mutta suostuimme kirjaukseen, ettemme tue näitä liikkeitä.

Kyllähän Turkki varmasti lypsää ihan loppuun asti.

Östman korostaa, että USA:n rooli jäsenyyshankkeen eteenpäin menemisen edistämisessä oli merkittävä, vaikkei keskustelujen sisällöstä olekaan tarkempaa tietoa.

– Se, ettei Biden ollut valmis keskustelemaan Erdoganin kanssa Turkin F16-hävittäjähankinnoista ja muusta ennen kuin Suomen ja Ruotsin hakemusprosessia saadaan eteenpäin, oli varmasti ratkaiseva asia.

– Kyllähän Turkki varmasti lypsää ihan loppuun asti. Mutta toivon, että yhdysvaltalaiset ovat toimineet ja toimivat viisaasti siten, että eivät laita mitään F16-hankkeeseen liittyen eteenpäin ennen kuin liittymispaperi on Turkissa ratifioitu. Koska suurin vääntövoima on USA:lla, Östman muistuttaa.

– Uskon myös, että Naton jäsenmaana meillä on suurempi mahdollisuus vaikuttaa Turkin sisäisiin asioihin kuin nyt.

Naton liittymispöytäkirja allekirjoitetaan 5. heinäkuuta, minkä myötä Suomesta ja Ruotsista tulee Naton tarkkailijajäseniä. Uusien jäsenmaiden osallistumisen tavoista puolustusliiton toimintaan aletaan käydä virallisia keskusteluja tämän jälkeen.

Ennen varsinaisen jäsenyyden voimaantuloa, jäsenyys pitää ratifioida kaikissa 30 Nato-maassa. Toisissa maissa tämä tapahtuu nopeasti ja osassa hitaammin johtuen muun muassa erilaisista kansainvälisten sopimusten voimaansaattamisprosesseista.

Keskiviikon kokouksessa Nato-maiden johtajat päättivät myös puolustusliiton uudesta strategiasta. Nato määritteli uhkakuvansa, tehtävänsä ja painotuksensa uudelleen strategiassa. Siinä Venäjä todetaan merkittävimmäksi ja välittömimmäksi uhkaksi liittokunnan turvallisuudelle.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kommentoi strategian uutta Venäjä-määritelmää toteamalla, että Venäjä koetaan uhkana, koska se käyttäytyy uhkaavasti ja on tehnyt tekoja, joista uhkaavuus voidaan päätellä.

Naton strategiassa mainittiin lisäksi ensimmäistä kertaa Kiina, jonka todetaan haastavan Naton etua, turvallisuutta ja arvoja.

Kaksipäiväisessä huippukokouksessa päätettiin myös korkean valmiuden joukkojen lukumäärän kasvattamisesta 300 000 sotilaaseen sekä vahvistaa Naton läsnäoloa liittokunnan itäisissä jäsenmaissa.