Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah suhtautuu myötämielisesti kampanjoihin, joilla sähkön käytön vähentämistä voitaisiin edistää.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah pitää sähkön hintaa alentavista lyhyen tähtäimen keinoista parhaimpina sähköveron alentamista, jota voitaisiin vielä alueellista porrastaa Ruotsin mallin mukaan.

Ruotsissa alennus on ollut voimassa muutamalla alueella, jotka ovat muita harvemmin asutettuja. Sähkön arvonlisäveroa voisi hänen mukaan niin ikään laskea nykyisestä 24 prosentista 10 prosenttiin.

Sähkön hintakatto on vaikeampi kysymys, mutta siihen voitaisiin saada nopeastikin muutoksia, mikäli EU-maat niin yhteisesti päättäisivät.

Essayah lämpenee myös sähkön säästämistä edistäville kampanjoille.

Hän vinkkaa, että jo nyt pörssisähköä käyttävät kuluttajat voisivat ajoittaa sähkön käyttöään hinnan vaihtelun mukaan.

Essayah latasi itselleen Fingridin tuntiseurannan alkukesästä ja on huomannut nopeasti sen tuomat hyödyt.

Kantaverkkoyhtiö Fingridin tuntiseuranta on sovellus, jonka voi ladata esimerkiksi puhelimeen.

Essayah uskoo, että moni sähkökulutuksestaan ja -laskustaan kiinnostunut lataa sen käyttöönsä, samalla tavalla kuin koronavilkun aikanaan.

Hän arvioi että siitä hyötyisivät muutkin kuin sellaiset henkilöt, joilla on pörssisähköä käytössä. Sähkön kokonaiskysyntä näet vaikuttaa sähkön hinnoitteluun: Mitä vähäisempi kysyntä, sitä edullisempaa sähkö on.

Muutama päivä sitten sähkön hinta kävi yli eurossa kilowattia kohti. Sovelluksen avulla omia kulutuspiikkejään voi tasata ja laskua pienentää.

Sovelluksen avulla kuluttaja voi seurata sitä, että minä tunteina sähkö on kalleinta ja milloin se on halvempaa.

Muutama päivä sitten sähkön hinta kävi yli eurossa kilowattia kohti. Sovelluksen avulla omia kulutuspiikkejään voi tasata ja laskua pienentää.

– Silloin voi katsoa, että onko nyt hyvä hetki pistää pesukone päälle vai onko se muutaman tunnin päästä edullisempaa.

– Monet kodinkoneetkin voi tänä päivänä ajastaa tunneille, jolloin sähkönkysyntä on kaikkein vähäisintä.

Pitkällä tähtäimellä kapasiteetin lisääminen on Essayah’n mukaan kuitenkin se, johon pitää satsata. Kaikkia energialähteitä, ydinvoima, tuuli- ja bioenergia etunenässä, vahvistetaan.

Hän luottaa, että Olkiluoto kolmosen valmistuminen auttaa kreivin aikaan Suomea tulevan haastavan talven yli.

Essayah’n kotiseudulla Pohjois-Savon alueella on energiayhtiöitä, joilla on venäläisen hakkeen tuominen loppunut seinään.

– Täällä ihmetellään, että mitä sinne uuniin nyt sitten laitetaan. Tässä mielessä turpeen käyttöä ei pitäisi lähteä enää hankaloittamaan vaan pitää huolta siitä, että yhtiöillä nyt on ylipäätään jotakin laittaa kattilaan, hän sanoo.

Tulevan talven osalta ennakoidaan, että sähkön hinta kolminkertaistuu ja sähköstä saattaa olla pulaakin.

Aiemmista sähkönsäästökampanjoista on vuosikymmeniä. Essayah muistaa kuitenkin 1970-luvulta ”säästä sähköä”-tarrat, joita liimailtiin katkaisinten viereen.

Tällä välin Pohjoismaissa on totuttu edulliseen sähkön hintatasoon.

– Sähkömarkkinoissa on huomioitava, että ne ovat Euroopan laajuisia ja mietittävä, että mikä olisi juuri nyt tärkeää. Samaan aikaan, kun pyristelemme fossiilisista irti ja ennen kaikkea venäläisistä energiasta, pitää löytää korvaavaa. On pidettävä huolta, että esimerkiksi EU-sääntelyllä ei meille tärkeintä bioenergiaa lähdetä sulkemaan.