Suomalaisista 66 prosenttia kokee sähkön ja ruokatuotteiden hintojen nousun sekä inflaation vakavaksi uhaksi yhteiskuntarauhalle

11.8.2022 klo 11:22 Kotimaa Kristiina Kunnas

Suomalaiset penäävät hallitukselta ja viranomaisilta aktiivisuutta. Crowst Oy:n tekemään kuluttajakyselyyn vastasi heinäkuussa 1 200 henkilöä.

Heinäkuussa 2022 toteutetussa kuluttajakyselyssä suomalaiset kertovat suhtautumisestaan sähkön sekä elintarvikkeiden hintojen nousuun. Vastaajista 76 prosenttia on sitä mieltä, että Suomen hallituksen ja viranomaisten pitäisi ottaa aktiivisempi rooli sähkön hinnan nousun vuoksi. Kuluttajakyselyn toteuttanut Crowst Oy kertoo tuloksista tiedotteessaan.

Vastaajista 66 prosenttia kokee, että sähkön hinnan nousu ja sen yhteisvaikutus inflaation sekä ruokatuotteiden hintojen nousun kanssa on muodostamassa vakavasti otettavan uhan yhteiskuntarauhalle ensi talvena.

Vastaajista 64 prosenttia on myös jo muuttanut ruokatuotteiden ostotottumuksiaan ruoan hintojen nousun vuoksi. Kyselyssä selvitettiin myös ruokatuotteet, joista tingitään tällä hetkellä eniten. Valtakunnalliseen kyselyyn vastasi 1 200 henkilöä Suomessa.

Kuluvana vuonna tapahtunut huomattava sähkön hinnan nousu mietityttää ja huolettaa selkeää valtaosaa suomalaisista. Vastaajista lähes 83 prosenttia toteaa olevansa melko tai erittäin huolissaan sähkön hinnan noususta. Kyselyyn sisältyi myös osio, jossa vastaajat arvioivat suhtautumistaan erilaisiin väitteisiin. Vastaajista 76 prosenttia oli melko tai täysin samaa mieltä väittämän kanssa, jonka mukaan Suomen hallituksen ja viranomaisten olisi otettava entistä aktiivisempi rooli sähkön hinnan nousun vuoksi, tiedottaen ja ohjeistaen ihmisiä, jotta negatiivinen vaikutus voidaan minimoida.

Hintojen nousuun liittyvä huoli on laajaa. Vastaajista 66 prosenttia oli melko tai täysin samaa mieltä väittämän kanssa, jossa sähkön hinnan nousu ja sen yhteisvaikutus inflaation ja ruokatuotteiden hintojen nousun kanssa tulee muodostamaan vakavasti otettavan uhan yleiselle yhteiskuntarauhalle ensi talvena. Huoli korostuu erityisesti lapsiperheillä ja omakotitalossa asuvilla vastaajilla.

Huoli korostuu erityisesti lapsiperheillä ja omakotitalossa asuvilla vastaajilla.

Nousseet hinnat ovat muuttaneet ruokatuotteiden ostotottumuksia. Tutkimukseen vastanneista suomalaisista 95 prosenttia on huomannut elintarvikkeiden hintojen nousseen kevään ja kuluvan kesän aikana. Aktiivisesti elintarvikkeiden hintojen kehitystä seuraa useampi kuin joka kolmas vastaaja (36 prosenttia). Kokonaistulosten perusteella noin kolme neljästä (76 prosenttia) 20–65 -vuotiaasta suomalaisesta kuluttajasta on tällä hetkellä melko tai erittäin huolestunut ruokatuotteiden hintojen noususta.

Lähes kaksi kolmesta (64 prosenttia) kyselyyn vastanneesta suomalaisesta kertoi ruokatuotteiden viimeaikaisen hintojen nousun jo vaikuttaneen omiin ostotottumuksiinsa. Nämä vastaajat kertovat tyypillisesti vaihtaneensa merkkituotteita edullisempiin vaihtoehtoihin, kuten kauppaketjujen omiin merkkeihin. Ihmiset myös seuraavat ja hyödyntävät entistä aktiivisemmin hintatarjouksia, ja ostavat ”punalaputettuja” tuotteita aiempaa useammin. Tarjousten perässä ostosreissulla saatetaan käydä useammassa kaupassa, eli ostosten tekeminen on myös aiempaa suunnitelmallisempaa ja heräteostoksia pyritään välttämään aktiivisemmin.

Ostotottumuksiaan jo muuttaneista vastaajista 30 prosenttia ostaa rahaa säästääkseen joitain tiettyjä tuotteita vähemmän kuin aiemmin tai ei lainkaan. 30 prosenttia puolestaan sanoi korvanneensa tietyt tuotteet jollain toisella, edullisemmalla tuotteella. Myös hävikkiä pyritään aiempaa aktiivisemmin pienentämään.

Vastaajat, joilla hinnannousu ei ole vaikuttanut ostotottumuksiin, perustelevat sitä joko sillä, että ovat jo aiemminkin tottuneet ostamaan halvinta ja hyödyntämään tarjouksia tai vastaavasti sillä, että oma taloudellinen tilanne on sellainen, että ruoan hinnankorotusta ei koeta merkittäväksi.

Joistakin ruoista tingitään jo. Ruokatuotteiden hintojen nousun myötä suomalaiset ovat vähentäneet eniten tuoreen kalan, lihan – erityisesti naudanlihan – ja kahvin ostamista. Vastaajista 45 prosenttia kertoi vähentäneensä tuoreen kalan ostamista tai jopa lopettaneensa kalan ostamisen kokonaan.

Vastaajista 45 prosenttia kertoi vähentäneensä tuoreen kalan ostamista tai jopa lopettaneensa kalan ostamisen kokonaan.

Hintojen nousulla on ollut pienin vaikutus jauhojen, perunan, pastojen ja nuudeleiden, ruokaöljyjen ja keltaisten rasvojen ostamiseen.

Suomalaisten suhde kotimaisuuteen on pysynyt korkeana. Hintojen nousun ja viimeisen puolen vuoden aikana muuttuneen yleisen maailmantilanteen myötä kotimaisuus on tutkimuksen tulosten perusteella asenteellisesti arvossaan. Selkeä valtaosa suomalaisista kuluttajista, neljä viidestä vastaajasta, kokee ruokatuotteiden kotimaisuuden tärkeänä. Vastaajista huomattavat osa, yli 80 prosenttia, myös kokee tärkeäksi sen, että suomalaiset suosivat kotimaisia ruoka- ja kulutustuotteita.

On kuitenkin selkeää, että nousseet hinnat toimivat myös vastavoimana kotimaisten ruokatuotteiden suosimiselle kuluttajien kukkarossa. Vastaajilta kysyttiin myös hypoteettisesti, ostaisivatko he kotimaisen ruokatuotteen ulkomaisen vastaavan tuotteen sijaan siinäkin tapauksessa, että kotimaisen tuotteen hinta nousisi ja olisi 20 prosenttia kalliimpi kuin ulkomainen ruokatuote. Kysymys paljasti kuluttajien hintasensitiivisyyden: 35 prosenttia suosisi tässäkin tapauksessa suomalaista tuotetta, kun taas 42 prosenttia vastaajista valitsisi edullisemman ulkomaisen tuotteen. Vastaajista 23 prosenttia ei osannut ilmaista suhtautumistaan.

Neljä viidestä suomalaisesta vastaajasta kokee ruokatuotteiden kotimaisuuden tärkeänä.

Tutkimus toteutettiin 15.–28. heinäkuuta 2022. Valtakunnalliseen tutkimukseen vastasi 1 200 Crowst Oy:n vastaajapohjaan kuuluvaa 20–65-vuotiasta henkilöä älypuhelimillaan. Tutkimuksen virhemarginaali on 95 prosentin todennäköisyydellä ±2,8%. Tutkimuksen toteutti suomalainen tutkimusyritys Crowst Oy.

 

Crowst Oy kertoo tuottavansa tietoa ilmiöiden, trendien sekä asiakasymmärryksen kehittämiseksi. Suomalainen, nopeaan tiedon pulssiin sekä paikkatietoon pohjautuva digitaalinen palvelu mahdollistaa vastaajien ketterän osallisuuden erilaisissa tutkimuksissa.
Ylös