– Monin paikoin katastrofaaliseen tilaan ajautunut terveydenhuolto tarvitsee pikaisesti uusia toimivia käytännön ratkaisuja tilanteen korjaamiseksi. Sairaaloissa potilasturvallisuus vaarantuu ja terveydenhoitohenkilökunta uupuu yhä kasvavan työtaakan alla, Tanus sanoo.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus arvioi, että monissa sairaaloissa ja vanhuspalveluissa työvuoroihin ei kerta kaikkiaan löydy tekijöitä ja työtä joudutaan tekemään päivästä toiseen voimien äärirajoilla. Moni hoitaja väsyy ja hakeutuu muihin töihin.

– Tämä vaikeuttaa entisestään jo kriisiytynyttä tilannetta, hän sanoo.

Hoitohenkilökunnan palkkaus ja työolot, osallistaminen, joustot, johtaminen ja selkeät urakehitysmahdollisuudet alan houkuttelevuuden ja pitovoiman lisäämiseksi on saatava pikaisesti kuntoon. Hoitajien rokotepakosta pitää myös luopua, sillä rokote ei suojaa tartunnan saamiselta eikä sen levittämiseltä.

Tanus on jo aiemmin esittänyt, että eläkkeellä oleville hoitajille tulee luoda veromalli, jonka avulla moni heistä voisi palata töihin, vaikkapa osa-aikaisesti, helpottamaan akuuttia kriisiä. Mallissa eläkeläisillä olisi kaksi erillistä verokirjaa, jolloin työntekeminen eläkkeellä olisi kannattavaa.

– Veroedun avulla voitaisiin saada nopeasti kokenutta, ammattitaitoista henkilökuntaa palaamaan takaisin töihin

– Veroedun avulla voitaisiin saada nopeasti kokenutta, ammattitaitoista henkilökuntaa palaamaan takaisin töihin, Tanus luottaa.

Hänen mukaansa näyttää siltä, ettei hallituksella ole aikomustakaan puuttua hoitajien palkkakiistaan. Koulutuksen lisäämisestäkään ei tule nopeaa helpotusta, koska ongelmana on ennemminkin alalla pysyminen, kuin alalle hakeutuminen.

– Se, että hallitus siirtää ongelman jatkuvasti yksistään työmarkkinaosapuolille on vastuun pakoilua. Ongelma ei ole pelkästään työntekijä- tai työnantajaosapuolten vaan ongelma on mitä suurimassa määrin yhteiskunnallinen kysymys ja hallituksen tulee kantaa vastuunsa. On kyse koko Suomen terveydenhoitojärjestelmän toimivuudesta.

Tanuksen mielestä on käsittämätöntä, että samanaikaisesti kun julkinen terveydenhuolto kärsii resurssipulasta, hallitus päätti entisestään vaikeuttaa tilannetta tekemällä merkittäviä leikkauksia Kela-korvauksiin.

– Terveydenhuollon monikanavarahoituksen purkua valmistellut parlamentaarinen työryhmä, jossa olin mukana, totesi syksyllä 2021 yksimielisesti, että Kela-korvausten leikkauksia ei pidä toteuttaa ainakaan ennen kuin uusien hyvinvointialueiden toiminta on päässyt kunnolla käyntiin.

Kela-korvausten leikkauksia ollaan kuitenkin laajasta vastustuksesta huolimatta toteuttamassa. Lausunnon asiasta jättäneet tahot antoivat vahvan tyrmäyksen leikkauksille. Lausunnoissa tuotiin esiin, että Kela-korvausten leikkaus kasvattaisi entisestään julkisen terveydenhuollon jonoja.

– Lisäksi todettiin, että osaa terveydenhuollon palveluista, kuten gynekologin ja silmälääkärin palveluja, on käytännössä mahdotonta saada julkiselta sektorilta. Myös fysioterapeutille on vaikeaa päästä ja fysioterapian Kela-korvaus aiotaan nyt lopettaa kokonaan.

Leikkauksissa ei Tanuksen mielestä ole järkeä, varsinkaan, kun ne eivät tuo säästöjä.

– Päinvastoin, kela-korvatut sairaanhoidon käynnit ovat yhteiskunnalle edullisia. Nykytilanteessa, jossa hoidon saatavuus julkisessa terveydenhuollossa on huono, päivystykset tukossa ja hoitovelka jo muutoinkin kasvamassa, korvausten leikkausten sijaan Kela-korvausjärjestelmää pitää kehittää.

– Tilanteen helpottamiseksi kela-korvauksia tulee nostaa, mitä esitin jo aiemmin. Korottamista voitaisiin tehdä myös kohdennetusti ja vähintäänkin määräaikaisesti. Kaikki keinot pitää ottaa käyttöön.