Kristillisdemokraatit on julkaissut oman ehdotuksensa ”soten korjaussarjaksi”. Se päätyi perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénille tuoreeltaan.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen esittelemä sote-korjaussarja päätyi asianomaiselle ministerille heti julkistamisen jälkeen  eduskunnassa tänään.

KD on ensimmäinen puolue, joka esittää korjaussarjaa hyvinvointialueille. Korjaussarjojen tarve on kyllä myönnetty laajasti, hallituksen sisälläkin.

KD:n ehdotukset on tarkoitettu hallituksen hyödynnettäväksi, ja tiedotustilaisuudessa Räsänen lupasi toimittajille, että luovuttaa paperit perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénille sen kummemmin viivyttelemättä.

– Kyllä, teen sen jo ennen kyselytunnin alkua tänään, Räsänen sanoi.

Lindén tulikin kuin käskystä vierailulle KD:n eduskuntaryhmän torstaiseen kokoukseen, juuri ennen kyselytunnin alkua.

Soten keskeiset valuviat liittyvät aliresurssoinnin lisäksi puutteellisiin kannusteisiin toimia kustannustehokkaasti. Lisäksi hallituksen malli ei kohtele alueita yhdenvertaisesti.

Osa hyvinvointialueista on hallituksen rahoitusmallin vuoksi jo lähtötelineissä taloudellisesti elinkelvottomia.

– Mikäli rahoitusvajetta ei paikata, seuraavan hallituskauden aikana järjestelmä väistämättä repeää jostain kohtaa: Joko hyvinvointialueille myönnetään lisää rahaa, tai hoidon laadusta ja palveluverkosta tingitään heikommin resursoiduilla hyvinvointialueilla, tai alueita joudutaan yhdistämään, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah arvioi.

Soten rahoitusvajeen hän arvioi olevan parin miljardin luokkaa jo lähtötilanteessa.

Hallitus on luvannut pian uudet laskelmat, mutta ei lisää rahaa. Essayah’n mukaan se viittaa siihen, että samoja rahoja pyöritellään hyvinvointialueitten välillä.

– Mutta ei tämä voi olla nollasummapeliä. Jos rahaa puuttuu, niin se täytyy korjata.

Essayah muistuttaa, että kyse on priorisoinnista: Soteen ja turvallisuuteen liittyvät satsaukse ovat tärkeimpiä.

– On paljon vähemmän tärkeitä menokohteita, joista voitaisiin säästää. Pelkästään valtion velanhoitokulut ovat ensi vuonna 1,6 miljardia eli summalla maksellaan pellkkiä korkoja. Juuri samansuuruinen summa puuttuu nyt sote-alueilta.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen kertoo tukevansa hallituksen sopimaa vanhustenhoidon 0,7 henkilöstömitoitusta, mutta kritiikki kohdistuukin siihen, että myöskään hoitajamitoituksen vaatimia resursseja ei ole näkynyt.

– Nyt aletaan olla ”housut kintuissa” tämän asian kanssa. Luulen, että hallitus joutuu tätä ajankohtaa rukkaamaan eteenpäin.

Kristillisdemokraatit esitti viime vuoden vaihtoehtobudjetissa puolen miljardin euron lisäpanostusta hoitajien palkkaamiseen.

Lisäksi puolue on ehdottanut verokannusteita, jotta eläkkeelle jääneet hoitajat jatkaisivat työtä.

Työolo ja palkkaus hiertävät hoitoalaa siten, että tälläkin hetkellä satatuhatta hoitajaa on muissa töissä.

Hallituksen sote-esitys ei sisällä kristillisdemokraattien mielestä riittäviä kannustimia terveyden- ja hyvinvoinnin edistämiseen eikä siten kykene taittamaan kustannusten kasvua jatkossa.

Räsänen arvioi, että hyvää on se, että toimijoita on jatkossa vähemmän. Integraatiotakin pystytään edistämään. Kestävyysvaje sen sijaan ei esityksellä umpeudu, vaikka se oli yksi alkuperäisistä tavoitteista.

–  Väitän, että jos meidän korjaussarjaa saataisiin edistettyä, niin päästäisiin jossain vaiheessa myös kestävyysvajeen taittamiseen.

Tärkeintä olisi saada käännettyä painopistettä kalliista erikoissairaanhoidosta perusterveydenhoitoon.

– Yhdistettynä muihin samanaikaisiin alaa koskeviin lakimuutoksiin sote uhkaa rikkoa nekin osat, jotka toimivat, kuten sujuvan kumppanuuden julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä.

– Lisäksi ehdotus tuottaa kunnille huomattavasti enemmän muutoskustannuksia kuin hallitus on vaikutusarvioinnissaan laskenut, Räsänen arvioi.

Voit tutustua KD:n sotekorjaussarjaan tästä.