– Hoitajat eivät ole työtaistelussa ainoastaan omien etujensa tai palkkansa takia, vaan he taistelevat potilaiden perusoikeuksien paremman toteutumisen puolesta, Sari Tanus sanoo.

Hänen mukaansa pakkolaki voi pahentaa hoitajapulaa jatkossa.

Eduskunta on käsittellyt potilasturvallisuuslain sisältöä tänään. Maanantaina edustajien on määrä äänestää siitä, hyväksytäänkö lakiesitys. Näillä näkymin laki on menossa läpi eduskunnassa.

Päivä lähti liikkeelle siitä, kun eduskunnan perustuslakivaliokunta sai lausuntonsa potilasturvallisuuslaista valmiiksi. Valiokunnan mukaan lakiesitys on perustuslain mukainen ja voidaan säätää tavanomaisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta teki tämän jälkeen hallituksen esitykseen potilasturvallisuuslaista muutamia muutoksia.

Potilasturvallisuuslaki on määräaikainen ja voimassa tammikuun loppuun.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen arvioi eduskuntakeskustelussa, että hoitajat ovat huolissaan ja vaatimuksissaan oikeassa, mutta yhtä selvää on, että missään oloissa esimerkiksi tehohoitoa tai heikossa asemassa olevia, välttämätöntä kotihoitoa tarvitsevia potilaita ei saa jättää työtaistelun jalkoihin.

– Terveydenhuollon lakkotilanteissa aina huolehdittava siitä, että suojelutyötä on tarjolla, mutta hallitus ei voi väistää omaa vastuutaan tässä tilanteessa siitä, että se on päästänyt terveydenhuollon tällaiseen kriisitilaan, Räsänen arvioi.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus piti puolestaan erittäin ikävänä, että potilasturvallisuulain kaltainen lakiesitys on nyt eduskunnan käsittelyssä.

– Täytyy myöntää, että valiokuntakäsittelyssä se on parantunut, ja työntekijäosapuolta ajatellen siellä on tullut parannuksia, hän totesi.

Tanuksen mielestä potilasturvallisuuslain sijaan olisi ollut parempi, että hallitus olisi pikimmiten tuonut sellaisia esityksiä, joilla henkilökunnan, sairaanhoitajien, terveydenhuoltosektorin kriisiä oltaisiin saatu lievitettyä.

– Vaikka laki hoitohenkilökunnan saatavuuden turvaamisesta, vaikka jonkinlainen määräaikainen lainsäädäntö, vaikka jonkinlaisia määrärahoja, korvamerkittyjä, joilla oltaisiin saatu lievitettyä tätä akuuttia tilaa, hän listasi.

Kristillisdemokraatit on esittänyt vaihtoehtobudjetissaan jo aiemmin puolen miljardin lisärahoitusta tälle sektorille.

– Tällaisia esityksiä me oltaisiin odotettu, Tanus sanoi.

Hän kertoi ymmärtävänsä, että monet ovat säikähtäneet siitä, että hoitajat toivat lakkouhkana tehohoitoyksiköiden sulkemisen.

– Itse ajattelen, että se oli sellainen äärimmäinen hätähuuto, että herätkää, kentällä todella on niin vakava tilanne, että siellä ei ole riittävästi henkilökuntaa myöskään tehohoitoyksiköille.

Eduskunnan käsitellessä lakia, hoitajaliitot Tehy ja Super järjestivät Ei pakkotyölaille -mielenilmauksen, joka kokosi 600 osallistujaa Helsingin Kansalaistorilta Eduskuntatalolle osoittamaan mieltään hoitajien ”pakkolaiksi” ristimää potilasturvallisuuslakia vastaan.

Hoitajaliitot kokivat eduskunnan pettäneen hoitajat, eikä mielenosoittajille puhumaan tulleilla kansanedustajilla ollut helppo tehtävä muuttaa tätä mielikuvaa.

Kristillisdemokraateista mielenosoittajien eteen astui kuitenkin lääkäri-kansanedustaja Sari Tanus, joka on selkeästi ilmaissut, että ei kannata potilasturvallisuuslakia. Tanuksen mukaan todennäköisyys lain eteenpäinviemisessä on se, että entistä enemmän hoitajia lähtee alalta, ja myös niin, että he pyytävät poistamaan ammattinimikkeensä.

– Todellakaan itse lääkärinä, potilaiden ja hoitajien puolella, en valitettavasti voi olla painamassa vihreää valoa tälle lakiesitykselle, tällaisessa tilanteessa tuodulle lakiesitykselle. Tämä on paitsi hoitajien puolella olemista, mutta myös potilaiden puolella olemista, ja se on sen puolella olemista, että meillä potilaiden oikeus henkeen ja terveyteen toteutuisi paremmin.