Helsingin Ruoholahdessa oli ilmassa suuren juhlan tuntua, kun aikuiseksi kasvanutta Helsingin KD:tä päästiin lopulta onnittelemaan.

Helsingin Kristillisdemokraatit perustettiin vuonna 1960. Kun vihdoin juhlittiin, totesi piirin puheenjohtaja Markus Hekkala, että päivänsankari oli varttunut jo ikään 60+.

Edellinen puheenjohtaja Tuulikki Tepora oli tehnyt ansiokkaan historiikin. Yli neljännesvuosisadan puoluetoimistolla palvellut Pauli Virvonen kertoi muistojaan Kristiina Kunnaksen haastattelusssa.

Juhlapuhujina olivat puoluejohtaja Sari Essayah sekä kaupunginvaltuutettu Mika Ebeling. Tunnelmaa nostivat Tiina Sinkkosen lauluesitykset. Jussi Miilunpalo säesti.

Tervehdyksiä tuli niin puolueelta ja erityisjärjestöiltä kuin myös muiden puolueiden edustajilta.

– Tässä joukkuelajissa voimme toteuttaa yhteistyöllä tavoitteitamme. Jokainen toimija, valtuutettu ja toiminnan mahdollistaja on ilon ja kiitoksen ja arvostuksen arvoinen, Essayah kannusti.

Otetaan esimerkkiä Varsinais-Suomen piiristä. Siellä päätettiin, ettei koskaan käytetä meistä p-alkuista sanaa pieni. Puhutaan aina kasvavasta puolueesta!

– Otetaan esimerkkiä Varsinais-Suomen piiristä. Siellä päätettiin, ettei koskaan käytetä meistä p-alkuista sanaa pieni. Puhutaan aina kasvavasta puolueesta!

– Haluamme olla suomalaisessa yhteiskunnassa perheen ja hyvinvoinnin puolestapuhujia, Essayah totesi.

Tuulikki Teporan laatima historiikki Helsingin Kristillisdemokraateista:

Haasteena olla suunnannäyttäjänä

Eino Pinomaa, pappi ja opettaja, oli perustamassa Helsingissä 16. toukokuuta1960 Helsingin Kristillisdemokraattista yhdistystä. Nimi jouduttiin vaihtamaan puolueen nimeä vastaavaksi: Suomen Kristillinen Liitto Helsingin piiri. Kun puolueen nimi muutettiin 2001 Suomen kristillisdemokraateiksi, palattiin Helsingissäkin alkuperäiseen Eino Pinomaan antamaan nimen Kristillisdemokraatit Helsingin piiri.

Eino Pinomaa oli lämmin sillanrakentaja ja kristillisen puolueen aatteellisen työn ja puolueohjelman kehittäjä yhdessä muiden perustajien kanssa. Perhe, koulut, kristillinen kasvatus, kestävät kristilliset arvot ja lähimmäisistä välittäminen olivat tärkeät teemat. Yhteistyö syntyi heti Norjan- ja joitakin vuosia myöhemmin Ruotsin kristillisdemokraatteihin.

Miten Helsinki on menestynyt eduskuntavaaleissa?

Suomen Kristillinen Liitto merkittiin puoluerekisteriin 7.7.1970 ja samana syksynä saatiin eduskuntaan puolueen ensimmäinen edustaja, Raino Westerholm Kymen vaalipiiristä. Kausi jäi lyhyeksi, sillä lokakuussa 1971 silloinen presidentti Kekkonen määräsi eduskunnan ja hallituksen hajottamisesta ja uusien vaalien järjestämisestä. Ahti Karjalaisen II hallitus kaatui, koska se ei kyennyt ratkaisemaan muun muassa maatalouden jälkeenjääneisyyden korvaamista. Uudet vaalit olivat heti 2.–3.tammikuuta 1972, jolloin Rainon lisäksi saatiin kolme uutta kansanedustajaa.

Seuraavissa vaaleissa 27.9.1975 SKL sai yhdeksän kansanedustajaa, joukossa ensimmäinen helsinkiläinen, Olavi Majlander. Vaaliliitto kokoomuksen kanssa tuotti hyvän tuloksen. Valitettavasti Olavi Majlanderin edustajan työ päättyi ennenaikaisest, kun hän menehtyi i lento-onnettomuudessa lokakuussa 1978. Hänen tilalleen nousi kokoomuksen Vuokko Juhola.

Vuoden 1979 vaalit olivat jälleen SKL:n menestys. Kymmenen kansanedustajan ryhmässä oli myös helsinkiläinen teologi, psykiatrian erikoislääkäri ja professori Asser Stenbäck, joka tuli valituksi vaaliliitosta silloisen SMP:n eli Suomen Maaseudun puolueen kanssa.

Seuraavat vaalit 1983 olivat aallonpohja; kymmenestä edustajasta pudotus oli kolmeen. Syynä oli se, että lähdettiin yrittämään omin voimin ja vaaliliittoja ei ollut riittävästi. SMP tarjosi yhteistyötä, mutta sitä ei otettu vastaan.

Onneksi suunta kääntyi vuonna 1987, kun helsinkiläinen varatuomari, terveydenhoitaja Eeva-Liisa Moilanen valittiin vaaliliiton kautta neljän muun edustajan kanssa eduskuntaan.  Vaaliliitto tarvittiin myös 1991, jolloin Moilanen sai jatkokauden ja SKL asema parani, kun saatiin kahdeksan kansanedustajaa.

Merkittävä vuosi oli 2001, jolloin Suomen Kristillinen Liitto vaihtoi nimensä Suomen Kristillisdemokraateiksi. Nimi  Kristillisdemokraatit Helsingin piiri palautui käyttöön, kuten aivan alussa oli ollut.

Samalla nimi yhdisti Kristillisdemokraatit Saksan ja Ruotsin kristillisdemokraattien ryhmään EU:ssa.

Vuoden 1991 jälkeen ei Helsingistä ole saatu edustajaa parlamenttiin. Tosin vuonna 2003 päästiin lähelle, kun lääkäri Pekka Reinikainen sai yli 5 000 ääntä vaaleissa.

KD Helsingin piirin haaste seuraavissa eduskuntavaaleissa 2023

On siis kulunut 31 vuotta siitä, kun helsinkiläinen ehdokas  on tullut valituksi eduskuntaan. Nyt on selkeä tavoite saada vähintään yksi KD kansanedustaja Helsingistä.
Tarvitaan hyvä tekninen vaaliliitto, vaivannäköä ja yhteistyötä.

Vastuu kasvattaa! Rohkeus näyttää uutta suuntaa. Valoa ei sytytetä ja piiloteta vakan alle, vaan nostetaan lampunjalkaan näkymään laajasti.

Jos suola käy mauttomaksi, se ei kelpaa muuhun kuin pois heitettäväksi. KD Helsingin haasteena on olla valona ja suolana, suunnan näyttäjänä. Arvopuolueena meillä on vahva perusta, joka laskettiin yli 60 vuotta sitten. Ajan muutoksessa perusta kestää.

KD ajaa aktiivisesti mahdollisimman hyvää vointia perheille, lapsille ja nuorille, vanhuksille ja yksinäisille. Se tukee tarvittaessa ja osoittaa välittämistä lähimmäisistä. Kristillisdemokraatit haluavat tuoda toivoa arkeen. Sydän on paikallaan.