Kansanedustaja ja Kristillisdemokraattien 1. varapuheenjohtaja Peter Östman toteaa, että paljon on mennyt pieleen Fortumin omistajaohjauksessa. Nyt Itämeressä on lisäksi kaksi vuotavaa kaasuputkea.

– Pahoin pelkään, ettei tilanne jää edes tähän. Ovatko EU, Nato ja Suomi valmistautuneet tällaiseen tilanteeseen? Näyttää siltä, että olemme vääjäämättä jääneet jälkijunaan, Peter Östman arvioi. Hän on KD-Kompassi -ohjelman haastateltavana lauantaina 8. lokakuuta Radio Deissä klo 12.50.

Östman muistuttaa toimittaja Samuli Rissasen haastattelussa tasavallan presidentin jo alkuvuodesta varoittaneen mahdollisista hybridiuhkista.

– Ennakoivat toimenpiteet olisi pitänyt tehdä jo aiemmassa vaiheessa.

Östmanin mielestä nyt pitäisi varautua aivan kaikkeen. Itämeren pohjassa on kaksi vuotavaa kaasuputkea.

– Myös eduskunta työskentelee eri valiokunnissa niin, että huoltovarmuutta pyritään parantamaan ja kaikkia kriisejä sekä ennaltaehkäisemään että hoitamaan.

– Kausi on ollut haasteellinen, ja sitä se varmasti on hallituskauden loppuun saakka, Östman myöntää.

– Toivottavasti ensi vuoden puolella olemme viisaampia ja pystyisimme elämään rauhallisemmalla mielellä – sitä me kaikki toivomme.

Hän toteaa, että koko eduskunta pyrkii yhteisvoimin tekemään työtä tämän eteen.

Suomalaisilla veronmaksajilla on valtava määrä rahaa kiinni Fortumissa ja Uniperissä.

Pettikö omistajaohjaus täydellisesti Uniperin kohdalla?

– Energiapolitiikka kokonaisuutena on pettänyt, samoin kuin arviointikyky, jolla Suomi lähti mukaan eri hankkeisiin, Östman toteaa.

Energiapolitiikka kokonaisuutena on pettänyt, samoin kuin arviointikyky, jolla Suomi lähti mukaan eri hankkeisiin. – Peter Östman

Hänen mukaansa pitää kuitenkin muistaa, että kyseessä on pörssiyhtiö, jonka operatiivinen johto on tehnyt päätöksiä ilman että omistajan ääntä on kuultu tarpeeksi hyvin.

– Miksi ei ole kuultu? Se onkin hyvä kysymys. Silloin kun valtio omistaa enemmistön, pitäisi reagoida ajoissa ja vaikka kutsua ylimääräinen yhtiökokous. Se on se instrumentti, jolla omistaja voi puuttua omistamansa yhtiön toimintaan.

Östmanin mielestä Uniperin hankinnan jälkeen mentiin suljetuin silmin.

Kristillisdemokraatit on mukana välikysymyksessä, jossa peräänkuulutetaan vastuita.

– Välikysymyksessä on pitkä lista kysymyksiä. Olemmeko tällä hetkellä realistisella pohjalla liikkeellä energiapolitiikassa? Östman kysyy.

– Iso tavoite on, että Suomi olisi hiilineutraali 2035. Suomi laittoi rimansa vielä korkeammalle kuin EU, joka tavoittelee samaa vuoteen 2050.

– Hyvä on yrittää, mutta epäilen, voimmeko saavuttaa tiukkaa tavoitettamme.

Kun tavoitepäätöksiä tehtiin, oli tilanne toinen.

– Sodalla on hintalappu, Östman huomauttaa.

Venäjältä Saksaan Itämeren pohjassa kulkevan Nord Stream 2 -kaasuputken lisäksi Fennovoima-ydinvoimahankkeen hyväksyminen herättävät nyt jälkikäteen ihmetystä.

– En vastusta ydinenergiaa, mutta hankelupa Rosatomille Fennovoiman hankkeen toimittajana saivat minut äänestämään sitä vastaan. Helppo on viisastella jälkikäteen, mutta se oli intuitioni silloin. Pidin sitä turvallisuusriskinä.

Talvi lähestyy. Suomen sähkönsaantiin ja -hintaan liittyy uhkakuvia.

– On tosiaan kyse sekä hinnasta että saatavuudesta. Olemme kuulleet Fingridiltä viestiä, että voi tulla parin tunnin sähkökatkoja silloin, kun sähköä on säästettävä.

– Mutta jos tulee pitkiä katkoja, tai perusinfraan hyökkäyksiä, ne voisivat aiheuttaa katastrofitilanteita Suomessa. Toivotaan, ettei näitä tule, Östman sanoo.

KD-Kompassi -haastatteluohjelma lauantaisin Radio Deillä

Peter Östman on Samuli Rissasen haastattelussa lauantaina 8. lokakuuta klo 12.50. Uusinta maanantaina 10.10. klo 22.40.

Jäkikäteen kuunneltavissa osoitteessa soundcloud.com/kristillisdemokraatit