Huoltovarmuusselonteko olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten. Sanotaan, että on myöhäistä ottaa vakuutusta, kun talo on jo palanut. Vielä ei ole myöhäistä, mutta aikaa ei ole hukattavaksi, Sari Tanus sanoo.

Koronapandemia ja Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan ovat osoittaneet, etteivät uhkat ole kadonneet maailmasta minnekään.

– Nykymaailmassakin voi tulla kylmä ja nälkä.

– Nykymaailmassakin voi tulla kylmä ja nälkä. Lisäksi on varauduttava uusiin ja yhä monimutkaisempiin uhkiin, Tanus muistuttaa.

Koronapandemia toi kuitenkin esiin vakavia puutteita: Varmuusvarastot eivät olleet riittäviä eikä kaikkia toimintamalleja oltu suunniteltu ennalta. Käytäntöjä jouduttiin jatkuvasti pohtimaan perustuslaillisesta vinkkelistä, mikä hidasti päätöksentekoa ja reagointia.

– Sammutimme tulipaloja sen mukaan kuin niitä syttyi, sen sijaan, että meillä olisi ollut valmis sammutusjärjestelmä.

Tanuksen mukaan politiikkatoimien vaikutuksia huoltovarmuuteen on arvioitava nykyistä systemaattisemmin. Vastuiden ja toimintamallien on oltava selkeitä valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien välillä.

– Nyt on viimeinen hetki minimoida riskit ennen kuin hyvinvointialueet tammikuussa aloittavat.

Myös energiahankkeissa turvallisuuspoliittinen arviointi on jäänyt aivan liian ohueksi.

Se, miten varaudumme, on kiinni riskianalyysistämme. Kaasuputken räjähtämistä merenpohjassa ei pidetty todennäköisenä ja se kuitenkin tapahtui, Tanus muistuttaa.

Ruoka on yksi kriittisimmistä huoltovarmuuskysymyksistä. Ukrainan kriisi on näyttänyt, mitä voi tapahtua, jos elämme tuontiviljan varassa. Myös maatilojen määrä on viime vuosina vähentynyt jatkuvasti, mutta tuotantomäärät ovat säilyneet. Nykyinen kustannuskriisi on niin syvä, että ellei hallitus pian löydä toimia tilojen tukemiseksi, myös isoja tuotantoyksiköitä voi kaatua ja tuotanto laskea.

Kurkut ja tomaatit saattavat tulevana talvena jäädä saamatta, koska monet kasvihuoneet joutuvat kalliin sähkön vuoksi sammuttamaan valot.

Osa EU:n viimeaikaisista toimista ei kuitenkaan tue huoltovarmuutta, vaan jopa vaikeuttaa varautumista.

– On lähes mahdotonta löytää komission hyväksymiä keinoja tukea kustannuskriisin kanssa kamppailevaa maataloutta. Tähän hallituskin törmäsi keväällä, kun maatalouden pelastuspaketista oli komissiokierroksen jälkeen jäljellä vain luurankoversio.

– Enemmän kuin byrokratiaa ja rajoituksia EU:lta tarvitaan maalaisjärkistä linjaa, joka mahdollistaa jäsenmaille oman ruuantuotannon ylläpitämisen.

Globaali energiariippuvuus on haavoittuvaista, ja tehdyissä päätöksissä näkyy ideologia. Tilanne ei ole Tanuksen mukaan kestävä.

– Ei voi olla niin, että ongelmat vaikkapa Saksan energiamarkkinoilla heijastuvat tsunamin lailla suomalaisten kuluttajien sähkölaskuihin.

– Vaikka olemme sähköntuotannon suhteen lähes omavaraisia, emme pysty vaikuttamaan millaisia sähkölaskuja postiluukkuihimme tipahtaa. Tähän on saatava muutos.

Kriisit voivatkin toimia katalysaattoreina positiiviselle muutokselle. Koronakriisi eristyksineen pakotti opettelemaan uuden tavan tehdä töitä ja ottamaan digiloikan. Samoin Venäjän hyökkäys Ukrainaan tulee muuttamaan suomalaista energiapolitiikkaa pysyvästi. Voisi puhua jopa energialoikasta.

– Nyt onkin oikea aika tukea kotitalouksien energiaremontteja ja muutosta kohti kriisinkestävämpää Suomea.

Tanuksen mukaan suomalaisten hyvää kriisinkestävyyttä voisi parantaa lähettämällä jokaiseen kotiin varautumisopas, johon keskeiset tiedot ja ohjeet kootaan.

Kristillisdemokraateille Suomen huoltovarmuus on luovuttamatonta.

– Julkaisimme alkusyksystä oman sadan toimenpiteen huoltovarmuuspakettimme, ja kiritämme hallitusta toimiin, hän kertoo.