Päivi Räsänen vaatii sote-henkilöstön koronarokotteita vapaaehtoisiksi – ”Pakolle ei ole lääketieteellisiä perusteita”
1.11.2022 klo 14:07 Eduskunta Kristiina Kunnas
– Nykyisen lääketieteellisen tiedon valossa sote-henkilöstön rokotepakkovaatimus on suhteeton, toteaa hallitukselle kirjallisen kysymyksen tehnyt lääkäri-kansanedustaja Päivi Räsänen.
Kansanedustaja, lääkäri Päivi Räsänen jätti hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii kumottavaksi sote-henkilöstön rokotepakkoa.
– Nykyisen lääketieteellisen tiedon valossa vaatimus on suhteeton. Suomessa on yhä voimassa tartuntatautilain väliaikainen pykälä 48a, joka tarkoittaa sitä, että sosiaali- ja terveysalan henkilöstön pitää ottaa koronarokote työpaikan menettämisen uhalla. Rokotteet auttavat vähentämään taudin vakavia muotoja, mutta eivät estä tartunnan saamista eivätkä tartuttamista.
Räsänen muistuttaa lain käytännössä tarkoittavan sitä, että sote-ammattilaiset, jotka eivät ole saaneet koronarokotuksia, sairastaneet tautia tai osoittaneet hyväksyttävää syytä rokottamattomuuteensa, siirretään sellaisiin työtehtäviin, missä he eivät ole tekemisissä riskiryhmien kanssa.
– Muussa tapauksessa heidän palkanmaksunsa jopa keskeytetään. Palkanmaksun keskeytyessä työnteon estymisen ajalta työntekijällä ei ole myöskään oikeutta työttömyysturvalain mukaisiin etuuksiin, Räsänen kritisoi.
Hoitojonot ovat pandemian jäljiltä ennennäkemättömän pitkiä. Sadat sote-alan työntekijät ovat irtisanoutuneet töistään lakipykälän johdosta.
– Asiantuntijat ovat arvioineet, että koronavirus on tullut jäädäkseen.
– Jos koronavirukseen suhtaudutaan samalla tavalla kuin esimerkiksi influenssavirukseen, eikä sen jatkamiselle ole enää lääketieteellisiä perusteluja, miksi rokotepakkoa ei kumota saman tien, lääkäri-kansanedustaja Päivi Räsänen kysyy.
Räsänen huomauttaa , ettei koronaministeriryhmä esittänyt kokouksessaan 27. lokakuuta pykälälle jatkoa, eli sen voimassaolo päättyy vuodenvaihteessa.
– Kokouksesta on kuitenkin ymmärrettävissä, että alkuvuodesta alkava pakkorokotuslain poistuminen ei jää välttämättä pitkäaikaiseksi, Räsänen toteaa.
Rokotepakko on johtanut sosiaali- ja terveystoimessa tilanteisiin, että palveluvalikkoa on pitänyt tarkastella ja korvaavia töitä on etsitty rokottamattomille sote-alan ammattilaisille. Esimerkiksi sellaisia palveluja, jotka ovat lisänneet kotona asuvien ihmisten elämänlaatua, on väliaikaisesti jouduttu ottamaan pois.
– Pidän hyvänä ministeriryhmän päätöstä siitä, että rokotevelvoitetta ei enää jatketa. Pykälän voimassa pitämiseen ei ole enää perusteita ja monet sote alan ammattilaiset toivoisivat pääsevänsä töihin takaisin, Räsänen sanoo.
Meillä ei ole enää varaa menettää yhtään sote-alan ammattilaista perusteettoman rokotevelvoittavuuden vuoksi.
Hoitohenkilöstön koronarokotusvelvoitetta ei voida enää perustella yksinomaan potilaiden suojelemisella eikä koronan leviämistä voida rokotteilla estää.
– Meillä ei ole enää varaa menettää yhtään sote-alan ammattilaista perusteettoman rokotevelvoittavuuden vuoksi, Räsänen muistuttaa.
– Nopeasti muuttuvassa epidemiologisessa tilanteessa velvoittavia hoitolinjauksia ei tulisi kirjata pysyvästi lakiin. On huomattava, että nykyiset koronarokotteet eivät ole vielä täysin vakiintunutta koronataudin ja sen komplikaatioiden ennaltaehkäisyä, Räsänen toteaa.