Kristillisdemokraattien varapuheenjohtaja, kansanedustaja Peter Östman on huolissaan Suomen ilmastopaneelin kapeasta näkökulmasta maatalouselinkeinoihin ja maaseudun tulevaisuuteen.

– Välillä tuntuu, että maataloudesta puhutaan vain ilmaston näkökulmasta. Elävä maatalouselinkeino ylläpitää asuttua maaseutua. Ilmastopaneeli tarkastelee ruoantuotannon päästöjä, mutta ei ollenkaan sitä, millaista jälkeä syntyy, kun maaseutu autioituu ja maaseudulta muuttaville rakennetaan uudet asunnot kaupunkeihin. Onko tämä kestävää kehitystä, kysyy KD:n 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Peter Östman.

Ilmastopaneelin mukaan ruokapäästöt eivät pienene, ellei ruoka- ja maatalouspolitiikka ohjaa ruoantuotantoa vähäpäästöiseen suuntaan.

– Tilat jotka painivat kannattavuuden rajoilla, eivät pysty investoimaan esimerkiksi biokaasun keräämiseen tai muihin olemassa oleviin keinoihin vähentää päästöjä. Esimerkiksi meijeriteollisuus on laajasti ottanut tavoitteekseen hiilineutraalin maidon vuonna 2035. Tämä kuulostaa paljon paremmalta kuin ’ei maitoa ollenkaan vuonna 2035’.

Meijeriteollisuus on laajasti ottanut tavoitteekseen hiilineutraalin maidon vuonna 2035. Tämä kuulostaa paljon paremmalta kuin ’ei maitoa ollenkaan vuonna 2035’.

– Ekologista kestävyyttä ei ole ilman sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Vähäpäästöisempää viljelyä taas ei ole ilman viljelijöitä ja ruoantuotannon kannattavuutta, Östman huomauttaa.

– Ruokatottumukset kyllä muuttuvat, hitaasti mutta varmasti. Kotimaisen eläintuotannon hallitsematon alasajo sen sijaan johtaa väistämättä sekä ruoan kuluttajahinnan nousuun että tuonnin kasvuun ja sitä kautta niin ilmastopäästöjen kasvuun kuin eläinten hyvinvoinnin heikkenemiseenkin. Samalla menetetään valtava osaamispääoma, muistuttaa Peter Östman.

Kristillisdemokraatit ovat vaihtoehtobudjetissaan esittäneet kansallisen ruokapaneelin perustamista ilmastopaneelin rinnalle.