Kristillisdemokraattien varapuheenjohtaja, kansanedustaja Peter Östman pettyi hallituksen vastaukseen maatalousvälikysymykseen.
– Konkretia puuttui. Olen äärimmäisen pettynyt, Östman myöntää.

KD:n 1. varapuheenjohtaja, maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Peter Östman toteaa keskiviikon välikysymyskeskustelun perusteella, että huoli kotimaisen maatalouden tulevaisuudesta oli vahvaa yli puoluerajojen.

– Mutta mitään konkreettista vastausta siihen, miten maatiloja tullaan tukemaan kustannuskriisin yli, ei hallitus lopulta tuonut pöytään, Östman arvostelee 7. joulukuuta käytyä monituntista keskustelua.

– Maatilat ja ruokaturva jäivät hallituksen sisäisten erimielisyyksien panttivangiksi, eikä asiaa siksi pystytty tuomaan talousarvioon, hän toteaa.

Maatilat ja ruokaturva jäivät hallituksen sisäisten erimielisyyksien panttivangiksi, eikä asiaa siksi pystytty tuomaan talousarvioon.

– Hallituksen toimimattomuus ruokakriisin kynnyksellä on surullista katseltavaa.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenenä Östman on järkyttynyt viljelijöiltä saadusta palautteesta.

Kun Kristillisdemokraatit julkaisi sosiaalisessa mediassa kyselyn, saatiin muutamassa päivässä vastaus yli 200 viljelijältä. Palautteet kuvaavat tilojen ahdinkoa ja viljelijöiden tunnelmia käytännössä.

”Voin sanoa tuottajien 99 prosentin puolesta, että se joka kerran laittaa eläimet pois navetasta, sikalasta tai kanalasta, ei ota niitä sinne enää elämänsä aikana koskaan takaisin.”

”Meitä tuottajia ei kohta enää ole. Kukaan ei ole niin hullu, että tekisi tällaista työtä joka ikinen päivä, ympäri vuoden ihan talkooperiaatteella, ilman kunnollista korvausta, vaatimusten koko ajan kiristyessä. Lopettaminen on valitettavan monelle ainoa järkevä vaihtoehto ja tuntuu siltä, että sitä odotetaankin etenkin vasemmiston ja vihreiden toimesta. Älkää unohtako meitä, me olemme olemassa ja tuotamme kansalle ruokaa.”

”Myö ei jakseta enää näiden sääntöjen ja pykälien keskellä tehdä tätä työtä, kun käteen ei jää mitään.”

Östman ihmettelee myös hallituksen sisältä kuulunutta vähättelyä tilojen ongelmista.

– Lehtitietojen mukaan eräät hallituspuolueet perustelivat itselleen mahdollisuutta kiristää Keskustaa maatalouden tukipaketilla virkamiesarvioilla, joiden mukaan – vaikka maatilojen tukemiseksi mitään ei talven aikana tehtäisikään – huoltovarmuus ei kuitenkaan ole välittömästi uhattuna.

Ajatus on Östmanin mukaan käsittämätön.

– Emme voi ajatella asiaa vain yhden tai kahden vuoden näkökulmasta, vaan katseen pitää olla tulevissa vuosissa ja heikkenevässä globaalissa ruokaturvassa.

Lopettaneiden viljelijöiden tilalle ei tule ketään ja valtava määrä inhimillistä pääomaa menetetään.

– Lopettaneiden viljelijöiden tilalle ei tule ketään ja valtava määrä inhimillistä pääomaa menetetään.

Helsingin Sanomissa haastatellun Luonnonvarakeskuksen asiantuntijan mukaan sodan jatkuessa tästä tulee yksi pahimmista maatalouden kriiseistä. Esimerkiksi viljatiloilla kassakriisi on kärjistymässä vasta ensi vuonna.

Perjantaina 9. joulukuuta eduskunta äänesti hallituksen luottamuksesta. Hallitus puolusti maatalouspoliittista linjaansa yhtenäisesti.

– Useampi hallituspuolue on todennut, että Suomi tarvitsee toimintakykyisen hallituksen. Minä olen samaa mieltä, toimintaahan me nimenomaan olemme hallitukselta vaatineet, Östman huomauttaa.

Olen äärimmäisen pettynyt.

– Mutta ei sellainen hallitus ainakaan maatalousyrittäjän näkökulmasta katsottuna vaikuta kovin toimintakykyiseltä, joka näin syvässä alkutuotannon kriisissä pistää neuvottelut jäihin omien ristiriitojensa vuoksi.

– Kurinpalautuksen jälkeenkään ei ole kuulunut uutisia, että lisätalousarvion ääreen neuvottelupöytään olisi palattu.

– Olen äärimmäisen pettynyt, Östman myöntää.

Välikysymyskeskustelu luettavissa

Välikysymyskeskustelu ja siitä käyty keskustelu on luettavissa eduskunnan sivuilla ja täältä