KD-Kompassi-ohjelmassa kansanedustaja Peter Östman arvioi, ettei hallitukselta tullut mitään konkreettisia esityksiä maatalouden pelastamiseksi, kun välikysymyskeskustelua käytiin eduskunnassa viime viikolla.

Östman toimii eduskunnassa maa ja metsätalousvaliokunnassa. Hän kritisoi hallitusta viljelijöiden pettämisestä ja siitä, että mitään konkreettisia toimia ei ole tuotu maatalouden kriisin helpottamiseksi.

Kristillisdemokraatit esitti omassa vaihtoehtobudjetissaan 300 miljoonan kriisirahaa, joka olisi nyt ollut erittäin tarpeellinen maataloudelle.

On käsittämätöntä, että maanviljelijät ja ruokaturva jätetään panttivangiksi sen vuoksi, että hallituksen sisällä on eripuraa.

Östman ei ymmärrä, miten hallitus saattoi jättää ylimääräisen tukipaketin käsittelemättä.

– Ensiksi puhuttiin 300 miljoonasta ja sitten se supistui 100 miljoonaan. Ja nyt sitten muut hallituspuolueet sanovat, että he eivät ole valmiita keskustelemaan maatalouden lisärahoituspaketista sen takia, että keskusta oli toiminut tässä luonnonsuojeluäänestyksessä toisin kuin muut hallituspuolueet, Östman kertaa KD-Kompassi-ohjelman haastattelussa.

Hänen mukaansa on käsittämätöntä, että maanviljelijät ja ruokaturva jätetään panttivangiksi sen vuoksi, että hallituksen sisällä on eripuraa.

– Se on ihan käsittämätöntä tässä tilanteessa, kun ruokakriisi on aivan kynnyksellä, hän toteaa.

Viimeisimmässä Ylen kannatusmittauksessa nähtiin sellainen historiallinen tilanne, että keskustan kannatus oli mittauksessa tippunut niin alas ettei siellä ole olla koskaan aiemmin oltu.

Östmankin lähettää kritiikkinsä juuri erityisesti keskustalle ja RKP:lle, jotka ovat perinteisesti olleet maatalouden tukiryhmiä. Nyt mitään konkretiaa tästä ei ole näkynyt.

Vaikeudet eivät ole uusia eivätkä tulleet yllätyksenä: 8 vuotta sitten järjestettiin traktorimarssi ja se johti siihen, että kristillisdemokraatit jätti silloinkin välikysymyksen maataloudesta.

Tuolloinkin keskusta oli hallituksessa ja puolue lupasi korjausta tilanteeseen. Joitain pieniä korjausliikkeitä tuli siinä vaiheessa, mutta ei riittävästi.

– Tuottaja on se, joka nyt saa kaikkein vähiten tästä työstä, vaikka heillä on periaatteessa suurin jalostusarvo koko ruokaketjussa. Tämä on mielestämme täysin väärin ja kohtuutonta, Östman sanoo.

Hän arvioi, että hallituksella olisi kyllä ollut aikaa puuttua elintarvikemarkkinalakiin huomattavasti aikaisemmassa vaiheessa.

– Nyt siihen tehtiin hätäpäissään joitain muutosehdotuksia, mutta se ei korjaa sitä tosiasiaa että tuottaja on edelleen aivan liian heikossa asemassa neuvottelupöydissä.

Kristillisdemokraatit sai kolmessa päivässä kyselyynsä 200 viljelijältä hyvin suoraa tekstiä tilanteesta. Östman kertoo, että yksi viljelijöistä muistutti, että 99 prosenttia tuottajista, jotka kerran laittavat eläimet pois navetasta tai sikalasta, eivät ota niitä sinne enää elämänsä aikana koskaan takaisin.

Tämä on Östmanin mukaan vaarallinen asia. Vaikka Suomessa omavaraisuus on vielä 80 prosentin paikkeilla ja muissa Pohjoismaissa kuten Ruotsissa ja Norjassa noin 50 prosenttia, Suomi on kuitenkin tuontiruuan suhteen pussinperällä.

– Jos esimerkiksi tuontiliike pysähtyy tai estetään Itämerellä, olemme ihan pussissa ja emme saa muualta maailmalta sitten ruokaa.

Kuuntele koko Östmanin haastattelu KD-Kompassi-ohjelmassa Radio Deillä lauantaina 17.12. klo 12.50 alkaen.