Seinäjoella vieraillut Kristillisdemokraattinen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah vaatii muutoksia lunastuslakiin, koska hänen mukaansa verkkoyhtiöt pakkolunastavat nyt pilkkahintaan metsäomaisuutta voimalinjojen alta.

Tuulivoimabuumin seurauksena Suomeen rakennetaan tuhansia kilometrejä uutta voimalinjaa seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Voimassa oleva lunastuslaki mahdollistaa tuhansien metsänomistajien sähkölinjojen alle jäävän maan lunastamisen pilkkahintaan. Kaadettavista puista maksetaan toki markkinahinta, mutta maapohjan lunastuskorvauksen taso on pilkantekoa. Tyypillisimmillään kertakorvaus on muutama sata euroa hehtaarilta, joka ei vastaa edes keskimääräistä metsämaan vuosituottoa.

Seinäjoella vaalitapahtumassa vieraillut Sari Essayah muistuttaa, että lunastuslaki mahdollistaa kantaverkon lisäksi lunastuksen myös kaupallisille toimijoille, jotka tekevät isoa liiketoimintaa. Kulutus on pääosin Etelä-Suomessa, mutta tuotanto maakunnissa, jonne myös rakentamisen haitat jäävät.

– Kun verkon vahvistamisesta hyötyvät tuulivoimayhtiöt ovat ulkomaalaisomistuksessa ja voitot sähköntuotannosta valuvat sinne, on maansa pakkolunastuksissa pilkkahintaan menettävien metsänomistajien tilanne kohtuuton, Essayah sanoo.

Hän pitää kummallisena sitä, ettei lunastuslakiin tehty hallituksen valmistelussa korvausperusteita koskevia muutoksia, vaikka niiden tarve tuli ilmi jo lausuntokierroksella.

Sitä vastoi Ruotsi on uudistanut lain korvaussäännökset. Siellä pakkolunastuslain nojalla suoritetaan korvausta 25 prosenttia yli lunastettavan omaisuuden markkina-arvon. Tällä haluttiin vahventaa omaisuudensuojaa tilanteessa, jossa pakkolunastuksia tehdään yhä enenevästi kaupallista hyödyntämistä varten.

Essayah vaatii, että Suomen tulee seurata Ruotsin esimerkkiä ja korottaa korvaustasoa. Rahoitus tähän on saatavissa Kristillisdemokraattien jo vaihtoehtobudjetissaan esittämän tuottajamaksun kautta, jolla esimerkiksi tuulivoimantuottajat vastuutetaan maksamaan osuutensa verkkoyhteyksien ja tarvittavan säätövoiman rakentamisesta.

– Tuottajamaksu on puolestaan käytössä Tanskassa varmistamaan energiantuotantoketjun oikeudenmukainen tuottojen ja kustannusten jakautuminen, Essayah muistuttaa.