Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah kritisoi hallituspuolueita translain huonosta lainvalmistelusta.

Essayah’n mielestä lakiesityksen käsittely osoittaa selkeästi, että kokoomus ja suurelta osin myös keskusta ovat irtautuneet maalaisjärjen käytöstä.

Kokoomuksen neuvottelemat muutokset translakiin eivät poista esityksen ilmeisiä ongelmia ja ristiriitaisuuksia, jotka ovat jääneet aivan liian vähälle keskustelulle.

Essayah ihmettelee myös hallituksen esitysten sisäistä ristiriitaa. Eduskunta hyväksyi joulukuussa rikoslain muutoksen, jolla sukupuoleen kohdistuvasta vaikuttimesta tehdään mahdollinen rangaistuksen koventamisperuste.

Hallituspuolueet ja Kokoomus eivät edes tiedä, mitä käsite sukupuoli tarkoittaa.

– Yhdessä laissa sukupuolen merkitystä korostetaan ja toisaalta hallituspuolueet ja Kokoomus eivät edes tiedä, mitä käsite sukupuoli tarkoittaa.

– Näin keskeisen lainsäädännön ja arkielämän käsitteen irtauttaminen biologian ja fysiologian todellisuudesta on niin perustavanlaatuinen, että lakiesitys olisi ansainnut paljon syvällisemmän vaikutustenarvion, Essayah kritisoi.

Hän kertoo olevansa huolissaan, että uusi laki sukupuolen vahvistamisesta potentiaalisesti heikentää sukupuoliristiriidasta kärsivien nuorten mahdollisuuksia saada asianmukaista hoitoa.

– Pidän mahdollisena, että lain seurauksena sukupuoliristiriidasta kärsivälle asianmukaisen psykiatrisen hoidon sijaan voidaan helppona ratkaisuna tarjota sukupuolen ”vahvistamista”.

Tämän lähestymistavan yleistymisestä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien keskuudessa on jo viitteitä. Etenkin nuoria saatetaan kannustaa uuteen sukupuoli-identiteettiin selvittämättä, millaisia mielenterveyden haasteita nuorella mahdollisesti on. Essayah’n mukaan tämä ei ole hyvää hoitoa, vaan pahimmillaan kyse on heitteille jätöstä.

– Olisi ollut erittäin tärkeää, että myös juridisen sukupuolen vaihtamiseen sisältyisi vastedeskin terveydenhuollon ammattilaisen kohtaaminen.

Uudella lailla on myös merkittäviä vaikutuksia yhteiskunnan toimintaan ja esimerkiksi väestötietoihin.

Lain tultua voimaan ollaan ensi kertaa tilanteessa, missä väestötietoihin tallennetaan tietoa ihmisen subjektiivisesta identiteettikokemuksesta. Essayah ’n mukaan aivan ensimmäinen kysymys on, mitä hyötyä tällaisen tiedon säilyttämisestä ylipäänsä on ja mihin sitä tarvitaan.

– Muitakaan tietoja ihmisen identiteeteistä ei väestötiedoissa säilytetä. Suomessa jokainen saa ilmentää omaa sukupuoltaan haluamallaan tavalla – tämä kuuluu itsestään selvästi ilmaisunvapauden piiriin.

– Tiedolla biologisesta sukupuolesta sen sijaan on merkitystä monissa lääketieteelliseen hoitoon liittyvissä tilanteissa. Tieto on joka tapauksessa välttämätöntä säilyttää terveydenhuollon tietojärjestelmissä, Essayah muistuttaa.