– Pelko leimaantumisesta suvaitsemattomaksi tai tiettyä ihmisryhmää syrjiväksi johti siihen, että translakia hyväksyessä oltiin valmiita taipumaan jopa biologisten tosiasioiden edessä, Vaasan KD-valtuutettu ja eduskuntavaaliehdokas Tomi Kaunismäki kirjoittaa.

Eduskunnassa ryhmäavustajana parhaillaan työskentelevä Tomi Kaunismäki arvioi, että yhteiskunnallinen keskusteluilmapiiri on tulehtunut.

– Sen on osoittanut, että osa julkisen keskustelun aihealueista on niin räjähdysherkkiä, että sanoissa horjuminen niitä käsiteltäessä voi olla yksilön kannalta kohtalokasta. Seurauksena saattaa olla jopa potkut työnantajalta tai pitkät oikeusprosessit. Tätä on nähty jo tapahtuvan.

– Tähän asti etenkin seksuaalisuuteen, maahanmuuttoon, aborttiin tai uskontoon liittyvät kysymykset ovat asettaneet niitä julkisesti käsittelevän armottoman arvostelun alle. Nyt kaiketi tähän listaan voimme lisätä keskustelun biologisesta sukupuolesta, hän kirjoittaa mielipidekirjoituksessaan.

Tätä taustaa vasten on Kaunismäen mukaan inhimillistä, että erityisesti julkisessa ammatissa olevat pyrkivät kaikin keinoin välttämään leimautumista suvaitsemattomaksi tai mitään vähemmistöä syrjiväksi, koska ajojahti etenkin sosiaalisessa mediassa saattaa olla lähempänä kuin arvaakaan.

Pelko leimaantumisesta suvaitsemattomaksi tai tiettyä ihmisryhmää syrjiväksi johti siihen, että translakia hyväksyessä oltiin valmiita taipumaan jopa biologisten tosiasioiden edessä.

– Väitän, että tästä ilmiöstä aiheutuu myös joukon maamme ylimpien päättäjien, kansanedustajien horjuminen translain käsittelyssä. Pelko leimaantumisesta suvaitsemattomaksi tai tiettyä ihmisryhmää syrjiväksi johti siihen, että translakia hyväksyessä oltiin valmiita taipumaan jopa biologisten tosiasioiden edessä.

Toisaalta sukupuolikysymyksissä nykyisen hallituksen esitykset ovat Kaunismäen mukaan olleet hyvin epäjohdonmukaisia. Viime joulukuussa eduskunta hyväksyi hallituksen esityksestä rikoslain muutoksen, jonka mukaan sukupuoli voi olla rangaistuksen koventamisperuste. Toisin sanoen sukupuoli on ilmoitusasia, mutta silti rikoksen tehdessä voi saada kovemman rangaistuksen sukupuolen perusteella.

Viime vuosina on myös kiistelty siitä, voiko kouluissa laulaa suvivirttä tai viedä oppilaita joulukirkkoon. Huolena on ollut vaikutukset lasten ja nuorten kehitykseen.

Kaunismäki nostaakin kysymyksen, eikö sukupuolen määrittäminen ilmoitusasiaksi puolestaan ole vaarallista identiteettiään hakevien lasten ja nuorten kehitykselle.

– On järjetöntä, että nyt lainsäädännön pohjana on mielipide omasta sukupuolesta. Sukupuolen tulisi perustua biologisiin faktoihin, eikä tunneperäiseen ilmoitukseen. Tietysti jokaista ihmistä on aina käsiteltävä kunnioittavasti, arvokkaasti ja hienotunteisesti.