A-Studiossa Ylen TV1-kanavalla selvitettiin keskiviikkoiltana sitä, mitä Eurooppa vastaa Yhdysvaltojen satojen miljardien vihreän siirtymän tukipakettiin. Sari Essayah vastusti ehdottomasti uutta yhteisvelkaa. – Italian talouden tietäen maa tietenkin ehdottaa tällaista, Essayah kritisoi.

Yhdysvallat on tukemassa yrityksiään lähes 370 miljardilla dollarilla vihreässä siirtymässä. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen avasi keskiviikkona 1. helmikuuta sitä, miten EU olisi vastaamassa tähän Yhdysvaltain jättimäiseen pakettiin. Von der Leyen kertoi EU:n antavan 250 miljardia euroa tukea vihreälle teollisuudelleen. ”Tällainen erojen kaventaminen on nyt tarpeen keskipitkän aikavälin ratkaisuna”, von der Leyen totesi. ”Monivuotista rahoituskehystä pohtiessamme aiomme ehdottaa, että EU:lle perustetaan oma suvereniteettirahasto.”

Haastateltavina Ylen TV1:n A-Studiossa keskiviikkoiltana olivat kansanedustajat, Suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi sekä jäsen Sari Essayah ja Elinkeinoelämän Keskusliiton EU-vaikuttamisen ja kauppapolitiikan johtaja Petri Vuorio.

Hassi totesi, ettei todellakaan ole Euroopan maiden etu, mikäli eurooppalaiset firmat siirtyvät Yhdysvaltoihin. Sellaisia merkkejä on jo nähtävillä.

– Itselleni on herännyt kysymys, että EU:n säännöt on tehty ikään kuin hyvää säätä varten. Sitten kun tulee ongelmia, niitä ei ole ennakoitu sääntöjä laadittaessa, Hassi pohti.

Essayah laitettiin vastaamaan kysymykseen, mistä EU aikoo riipiä rahoja kasaan.

– Elpymisrahastosta jäi miljardeja jakamatta, koska jostain kumman syystä maita ei huvittanut hakea lisää velkaa. Kyllähän tällä koronan varjolla tehdyllä rahastolla muun muassa italialaiset aika paljon remontoivat omia kotitalojaan ja muuta vastaavaa, mutta joka tapauksessa rahastosta ovat nämä lainaosuudet koko lailla jääneet hakematta.

– Totta kai EU-jäsenmaat ovat halunneet käyttää ensin suoraa tukea. On muistettava se, että yli 600 miljardilla ovat jäsenmaat tukeneet näiden valtiontukisääntöjen höllennysten kautta omia talouksiaan. Tosin 80 prosenttia ja ylikin taitaa olla siitä Saksan ja Ranskan osuus.

– Kyllä se kertoo siitä, että valtavan iso isot rahamassat ovat tällä hetkellä jo liikkeellä ja olisi mahdollisuus käyttää näistä, mitä on jo olemassa, Essayah muistutti.

Petri Vuorio jatkoi Essayah’n linjalla ja totesi vielä 200 miljardia lainamuotoista rahaa olevan jäljellä koronaelpymispaketista.

– Miten kilpailukykyä rakennetaan EU:ssa pitkällä aikavälillä? Vuorio pohti.

– Emme voita valtiontukikilpailua globaalissa mittakaavassa eikä Suomi pärjää edes EU:n välisissä valtiontukikilpailuissa. Von der Leyenin mainitsema suvereniteettirahasto on täysin auki vielä, mutta todennäköisesti se tulee kesällä keskusteluun. Muodossa on vielä paljon kysymysmerkkejä, Vuorio totesi.

Italia on jo ehdottanut, että otettaisiin lisää yhteistä velkaa.

– Se ei kyllä yllätä, kun tietää Italian talouden tilanteen, huudahti Essayah.

Yhteisvelan lisääminen on ehdottomasti torjuttava. On ymmärrettävä se, että ei ole järkevää, että jälleen kerran veronmaksajien rahoja laitetaan yritystukien kautta ikään kuin osakkeenomistajien voittoihin. – Sari Essayah A-studiossa 1.2.

– Yhteisvelan lisääminen on ehdottomasti torjuttava. On ymmärrettävä se, että ei ole järkevää, että jälleen kerran veronmaksajien rahoja laitetaan yritystukien kautta ikään kuin osakkeenomistajien voittoihin. Tästä taisi joku komissaarikin huomauttaa – vaikka komissiossa tätä onkin edistetty, Essayah jatkoi.

–  Eihän eurooppalainen kilpailukyky voi rakentua siihen, että valtion tuilla tuetaan tuotantoa.  On eri asia tietysti, jos esimerkiksi innovaatioita ja tämän tyyppisiä asioita tuetaan esimerkiksi valtiontukisääntöjä höllentämällä. Mutta se, että suoraan lähdetään tukemaan, siinä kilpailussa me häviämme aivan varmasti. Emme me pysty sillä tavalla panostamaan kuin esimerkiksi Yhdysvallat, Essayah kritisoi.

Mitkä jäsenmaat erityisesti hyötyisivät, mikäli tukisääntöjä höllennettäisiin, kysyi toimittaja Annika Damström Richard Husulta Brysselistä.

– Yleinen analyysi on ollut se, että isoja hyötyjiä ovat tietenkin isot jäsenmaat ja näiden isojen jäsenmaiden yritykset, jotka kilpailevat globaaleilla markkinoilla, Husu vastasi.

– Mutta komissio korosti kyllä tiedonannossaan sitä, että tarkoituksena tässä on se, että ei pelkästään hyödytetä isoja jäsenmaita, vaan että nämä toimet hyödyttäisivät koko EU:ta. Isompien, rikkaimpien maiden pitää myös tukea pienempiä maita, joilla ei ole samanlaisia edellytyksiä tukea omia yrityksiään. Tässä ajankohtaiseksi nousee rahastokeskustelu, Husu totesi.

Rahaston kautta pienemmät maat saisivat kompensaatiota niistä tuista, joita valtio ei pysty maksamaan.

Sari Essayah vastasi kysymykseen siitä, kuinka paljon Suomella olisi varaa pistää tällaiseen tukipolitiikkaan, mikäli valtiontukisäännöksiä nyt höllennetään jopa muutamiksi seuraaviksi vuosiksi.

–  Ei paljoakaan! Ensinnäkin täytyy muistaa se, että me tällä hetkellä olemme nettomaksajia. Tämä nyt tehtävä järjestelmä lisäisi vain jälleen kerran Suomen nettomaksuosuutta.

Tähän lähteminenhän on suoraan omaan jalkaan ampumista. – Sari Essayah

– Samalla me tämän rahaston kautta tukisimme samoilla sisämarkkinoilla olevia yrityksiä, jotka kilpailevat suomalaisia yrityksiä vastaan. Tähän lähteminenhän on suoraan omaan jalkaan ampumista, Essayah arvosteli.

– Talouden rakenteesta johtuen meillä valtion takaukset ovat jo aika suuret. Tähän on eduskunnassakin kiinnitetty huomiota, että lähestulkoon 25 prosenttia BKT:stä ovat nämä erilaiset valtion takaukset. Ei ole terveen markkinatalouden perusta, että erilaisilla tuilla yritetään kilpailukykyä pitää yllä.

– Ranskan presidentti Macron on halunnut vielä erityisesti tällaisille niin sanotuille champion-yrityksille eli mestariyrityksille olla nimenomaisesti tätä tukea luomassa. Jos erittäin suurille globaaleille yrityksille – varmaankin erityisesti ranskalaisille –  tätä tukea tuodaan, niin eihän kilpailutilannetta voi Euroopan sisämarkkinoilla olla näin viemässä eteenpäin, Essayah kummasteli.

– Jos näin yrittäisimme pistää kampoihin Yhdysvalloille, se hajottaisi meidän sisämarkkinamme, Essayah muistutti.

– Suurin riski on nimenomaan tämä, vahvisti Petri Vuorio

– Suomen näkökulmasta syntyy Euroopan unionin sisälle valtiontukikilpailu. Valtiontukisäännösten höllentämisessä, jos se menee holtittomaksi, on se huono puoli, että pienillä mailla pelimerkit loppuvat heti alkuun. Silloin yrityksemme joutuisivat eriarvoiseen asemaan, Vuorio jatkoi.

Onko kauppasota Yhdysvaltain ja EU:n välillä mitenkään estettävissä?

– Sen sijaan, että suoraan tuotantoon annettaisiin tukia, panostettaisiin osaamiseen ja erilaisiin uusiin teknologioihin ja innovaatioihin. Tämäntyyppisissä asioissa valtiontukisääntöjä voidaan varmaankin höllentää ilman, että se todellakaan suoranaisesti lähtee viemään kohti kauppasotaa, Essayah kiteytti.

Katso Yle Areenasta!

A-Studio Yle TV1 1. helmikuuta, katsottavissa täältä