Hallitus tuli viimein KD:n linjalle ja lisärahoittaa hyvinvointialueita. Mutta onko kaikki tuki todellista rahallista tukea. Myös vanhustenhoidon tilanne on kuitenkin edelleen tiukka, Peter Östman muistutti eduskunnan torstaisella kyselytunnilla.

Kristillisdemokraattien varapuheenjohtaja, kansanedustaja Peter Östman muistutti, että KD esitti jo puolitoista vuotta sitten vaihtoehtobudjetissa 500 miljoonan euron lisärahoitusta hoitajapulan ja hoitojonojen purkamiseen.

Nyt hallitus on vihdoin esittämässä juuri samaa summaa eli 500 miljoonan euron lisärahoitusta hyvinvointialueille. Siitä kuitenkin vain 350 miljoonaa euroa olisi toiminnan kehittämiseen ja sataviisikymmentä miljoonaa euroa olisi kertaerän aikaistamista.

– On sinänsä hyvä, että hallitus on tullut KD:n linjalle, mutta tämä kertaerän aikaistaminen kuulostaa kyllä enemmän tekniseltä bluffilta, Östman arvioi.

– On sinänsä hyvä, että hallitus on tullut KD:n linjalle, mutta tämä kertaerän aikaistaminen kuulostaa kyllä enemmän tekniseltä bluffilta, Östman arvioi.

Hän kysyi, onko hallitus valmis perumaan Kela-korvausten poiston hoitojonojen helpottamiseksi ja miten hallitus aikoo kohdistaa mahdollisen hyvinvointialueiden lisärahoituksen.

– Meneekö se erilaisiin kehittämishankkeisiin vai hoitojonojen purkamiseen, Östman kysyi.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru kertoi olevansa iloinen, että kristillisdemokraatit ovat esittäneet lisärahoitusta jo aikaisemmin.

– Kiinnitin huomiota siihen, että olette olleet tilannekuvanne suhteen kovin samanlaisella kartalla kuin myöskin se porukka, joka tämän päätöksen on tehnyt tällä viikolla.

– Haluamme ulottaa 500 miljoonaa enemmän rahaa hyvinvointialueille käytettäväksi tänä vuonna ja kyllä se ihan oikeaa rahaa on, Kiuru vastasi.

Östman muistutti, että terveydenhuollon kokonaiskriisin ohella vanhustenhoidon tilanne on ollut huono jo pitkään. Vanhuspalvelut kärsivät koko sote-alan tavoin rekrytointipulasta, mikä ilmenee niin kotihoidossa kuin laitoksissa. Työtä tehdään riittämättömillä henkilöstömäärillä ja suurella kuormituksella. Hoitajamitoitus valmisteltiin heikosti eikä riittäviä resursseja varattu uudistuksen toteuttamiseen.

Östmanin mukaan on selvää, ettei lakiin kirjattu mitoitus tuo tilanteeseen mitään apua, mikäli sen toteuttamiseen ei anneta riittäviä resursseja. Hallituksen tarve siirtää mitoituksen täytäntöönpanoa ei ollut yllätys.

– Miten vanhustenhoidon tilanne laitetaan kuntoon ja vanhukset saavat riittävästi hoitoa, hän kysyi.

Kiuru kehui kaikkia niitä, jotka ovat tukeneet sosiaali- ja terveydenhuollon resursseja eduskunnassa. Toisaalta hän kertoo kiinnittäneensä huomiota toiseen oppositioryhmään, joka arveli, että sotesta voitaisiin säästää miljardi euroa lämmittelyksi ja muutama muu miljardi siihen kaupan päälle.

– Minusta sotesta ei voi leikata. Tilanne on paha ja nimenomaan me olemme halunneet sekä riittävällä rahoituksella että myöskin lainsäädännön tiukalla kädellä ohjeistaa, että vanhustenhuolto on laitettava kuntoon.

– Olemme kokeneet kaksi vanhuspalveluihin liittyvää kriisiä 10 vuodessa, ministeri muistutti.