Kristillisdemokraatit ovat Sari Essayah’n mukaan tyytyväisiä laajaan yhteisymmärryksen, jolla Nato-esitystä on eduskunnassa viety eteenpäin. Hänen mukaansa myös ulkoasiainvaliokunnan yksimielisellä mietinnöllä on oma arvonsa.

Eduskunnan ensimmäiseen käsittelyyn tuotu, ulkoasiainvaliokunnassa valmistunut mietintö Nato-sopimusten hyväksymisestä on odotetusti saanut edustajilta laajaa yhteisymmärrystä yli puoluerajojen.

Tarkoitus on, että eduskunta veisi Nato-lainsäädännön loppuun vielä tällä istuntokaudella. Jo viime kesän korvalla eduskunta äänesti Natoon hakemisen puolesta luvuin 188–8.

Hyväksymiseen riittää yksinkertainen enemmistö, sillä perustuslakivaliokunta katsoi, että kyse ei ole niin merkittävästä toimivallan siirtämisestä Natolle, että hyväksyntään tarvittaisiin kahden kolmasosan enemmistöä.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah totesikin, että Suomesta on tulossa Nato-maa, joka paitsi turvaa omaa turvallisuuttaan, myöskin lisää turvallisuutta koko liittokunnalle.

– Samalla, kun me täällä olemme valmistautumassa ja varmistamassa omaa turvallisuuttamme, meidän on ehdottomasti oltava myöskin siinä rintamassa, joka tukee Ukrainaa voittamaan sodan, sillä se on tärkeää paitsi Ukrainalle myös meille ja koko Euroopalle, hän sanoi.

On tärkeää, että molemmat maat (Suomi ja Ruotsi) ovat Naton jäseniä jossakin aikahorisontissa, vaikka se ei tapahtuisi aivan yhtäaikaisesti.

Essayah toisti, että Venäjä on toimillaan Ukrainassa osoittanut todella syvää piittaamattomuutta niin ihmisoikeuksista kuin kansainvälisestä oikeudesta ja erilaisista sopimuksista, ja maa on jälleen kerran nostanut esille jopa uhkaamisen joukkotuhoaseilla.

– Eduskunta vahvistaa Suomen ja Ruotsin liittymisen Natoon, ja niin kuin täällä on käyty keskustelua, on tärkeää, että molemmat maat ovat Naton jäseniä jossakin aikahorisontissa, vaikka se ei tapahtuisi aivan yhtäaikaisesti. Se on toki toiveemme, mutta jos näin ei käy, niin ymmärrämme sen, että molempien maiden mahdollisimman nopea liittyminen Natoon on kuitenkin se ensisijainen tavoitteemme, hän lisäsi.

Naton läheisestä kumppanimaasta jäseneksi siirtyminen ei Essayah’n mukaan vaadi Suomen kaltaiselta maalta kovin suuria muutoksia siihen, miten turvallisuudesta on tähän astikin huolehdittu.

Sen sijaan se tuo muutoksen siihen, miten muut osallistuisivat Suomen turvallisuudesta huolehtimiseen. Kollektiivisen suojan ennalta ehkäisevä vaikutus on kaikkein tärkein, eli 5 artiklan voima on suurimmillaan silloin, kun sitä ei tarvita.

– Mutta on muistettava, että edes Nato-ratkaisu ei poista oman vahvan kansallisen puolustuksen tarvetta. Alueellisen koskemattomuuden turvaaminen on jatkossakin meidän omalla vastuulla, ja varmasti yleinen asevelvollisuus ja Euroopan korkein maanpuolustustahto antavat siihen erittäin hyvän pohjan.