– Hallitusneuvottelut käytiin rakentavassa hengessä, vaikka jouduimme yhteensovittamaan neljän puolueen osin hyvin erilaisia ja keskenään jännitteisiäkin tavoitteita. Se, että neuvottelut onnistuivat ja kompromisseja löydettiin, kertoo demokratian vahvuudesta, Peter Östman sanoo.

Viime perjantaina julkistettua hallitusohjelmaa tänään eduskunnassa arvioineen kristillisdemokraattien Peter Östmanin mukaan Orpon hallituksella on aito halu muuttaa Suomen suuntaa, rakentaa parempaa kotimaata ja tulevaisuutta.

– Se, että Säätytalolla neuvoteltiin pitkään, ei johtunut erimielisyyksistä, vaan siitä, että julkisen talouden tilanne on erittäin vaikea, ja sopeutustoimien tasapainoinen kohdistaminen on hyvin haastava tehtävä.

Aikaa kului Östmanin mukana paljon myös siksi, että haluttiin rakentaa päätökset parhaaseen saatavilla olevaan tietoon pohjautuen ja tehdä päätöksiä harkiten. Hallitusneuvottelujen ryhmissä kuultiin yli tuhatta asiantuntijaa. Ministeriöiden virkamiesten apua hyödynnettiin jatkuvasti.

Talouteen liittyvissä ratkaisuissa teetettiin lukuisia yksityiskohtaisia laskelmia.

Mukana neuvottelijoina oli myös politiikan tehtävistä palkkansa saavien kansanedustajien ja työntekijöiden ohella myös vapaaehtoisina työskennelleitä puolueiden vastuunkantajia, jotka käyttivät esimerkiksi kesälomaviikkojaan hallitusohjelman rakentamiseen.

– Ohjelmaa ei tehty mitenkään irrallaan kansalaisten arjesta.

Vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä

Östman muistutti, että vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä. Uuden hallitusohjelman rakentamista on leimannut kriisitietoisuus.

– Olisi ollut mukavampaa lähteä liikkeelle visioista, mutta siihen ei ollut samanlaisia mahdollisuuksia kuin neljä vuotta sitten.

Vastuu Suomesta vaati etsimään tapoja vahvistaa julkista taloutta, mikä tarkoittaa väistämättä myös kustannusleikkauksia.

– Olemme hakeneet sellaisia ratkaisuja, joiden vaikutukset kansalaisten arkeen, lapsiin ja nuoriin sekä yritysten toimintaedellytyksiin olisivat mahdollisimman pieniä, mutta joissa olisi silti työhön kannustava elementti.

Talouspolitiikan valmistelun lähtökohtana oli valtiovarainministeriön tilannekuva. Tästä huolimatta myös joitain strategisia lisäpanostuksia kyettiin tekemään. Työnsä päättänyt Rinteen-Marinin hallitus sai syliinsä sekä koronapandemian että julman sodan Euroopassa ja niistä seuranneet maailmantalouden vakavat häiriöt. Tässä kohden on Östmanin mukaan syytä kiittää edellistä hallitusta Suomen luotsaamisesta yli kahden vakavan kriisin.

– Suomi selvisi, mutta ei ilman iskua julkiseen talouteen.

Uusi hallitus aloittaa tilanteessa, jossa sota jatkuu Euroopassa. Euroalueen ja maailmantalouden yllä on vakavan häiriön uhka. Energian riittävyys jälleen ensi talvena askarruttaa. Paljon epävarmuutta on ilmassa myös tulevina vuosina.

Hallituksen rohkeat esitykset työmarkkinoiden uudistamiseksi ovat herättäneet huolta. Kuitenkaan mitään radikaalia irtiottoa Suomen pitkään linjaan ei ole Östmanin mukaan odotettavissa, kuten jokainen hallitusohjelmaan tutustunut voi todeta.

Tällä hetkellä kuitenkin elämme yli varojemme: kansalaisille luvatut palvelut ja etuudet ovat suurempia kuin mihin on kestävästi varaa.

– Ei ole oikein ajaa julkista taloutta karille, jättää velkoja ja ongelmia nuorempien ja valitettavasti myös pienempien ikäluokkien harteille. Emme voi ikään kuin ”varastaa” lapsenlapsiltamme.

– Valitettavasti sellaista sopeutustoimien kokonaisuutta, missä sosiaali- ja terveyspalvelut ja sosiaaliturva olisi jätetty täysin leikkausten ulkopuolelle, ei ollut mahdollista rakentaa, Östman lisää.

Sote-palveluissa säästötavoite kohdentuu kustannusten kasvu-uraan, mutta palvelutarpeen kasvuun verrattuna tämä tekee silti kipeää. Tavoitteena on, että etenkin perusterveydenhuollon ja varhaisen tuen resurssit priorisoidaan nykyistä paremmin.

Östman korosti, että eläkkeisiin ei kosketa. Lapsiperheiden etuudet paranevat ja resursseja perheiden tukeen lisätään. Nuorten terapiatakuu ja psykoterapiakoulutuksen maksuttomuus etenee. Työttömyysturvaa ja sosiaaliturvaa uudistetaan.

– Joitain etuuksia, kuten ansiosidonnaista työttömyysturvaa, joka on ennen kaikkea keskiluokan etuus, porrastetaan.

– Suurimman osan leikkauksista olisimme totisesti mieluummin jättäneet tekemättä.

Koulutukseen liittyvät huomattavat lisäpanostukset on kohdistettu sinne, missä niitä kaikkein kipeimmin tarvitaan: peruskouluun ja ammatilliseen opetukseen.

– Syrjäytymisen riskiin on puututtava riittävän varhain. Perusopetuksen ja oppimisen tuen vahvistaminen on tärkeä tasa-arvoa parantava toimi. Myöskään korkeakoulujen perusrahoitukseen ei kosketa.

Hallituksen linja on Östmanin mukaan työllistymiseen kannustava. Työtulovähennyksen kautta kohdennettu ansiotuloveron kevennys auttaa eniten pieni- ja keskituloisia palkansaajia, samoin kuin lapsiperheitä. Myös yli 65-vuotiaiden työllistymistä kannustetaan merkittävällä veroporkkanalla.

– Yritysten verotus ei hallituksen päätöksillä kiristy, mutta ei myöskään kevene. Verotuksen nykytilan säilyttäminen on ollut myös elinkeinoelämän toive. Siirtymä puhtaaseen energiaan ja kestävämpään kasvuun pitää tehdä niin, että koko maa pysyy mukana.

Aloittavan hallituksen ehkä keskeisimpänä tehtävänä Kristillisdemokraatit näkevät Suomen kriisinsietokyvyn vahvistamisen. Tämä koskee huoltovarmuutta, omavaraisuutta ja kotimaisen maatalouden elinvoimaa.

– Ilman ruokaturvaa on todellisessa kriisitilanteessa koko maanpuolustus vakavassa vaarassa. Tämän merkitystä ei voi kyllin korostaa ja toivon, että myös Euroopan Unionissa herätään ymmärtämään tilanteen vakavuus.

– Kaikkea ei voi jättää markkinavoimien armoille. Ne ovat hyvä työkalu, mutta huono isäntä. Lisäksi on ymmärrettävä, että suomalaista puhdasta ruokaa voidaan tarvita tulevina vuosina yhä enemmän myös maamme rajojen ulkopuolella.