– Käyttöhuoneet eivät vähennä huumausaineiden ongelmakäyttöä eikä ole edes näyttöä siitä, että ne vähentäisivät yliannostuskuolemia, Päivi Räsänen sanoo.

Eduskunta on tänään keskustellut sille kesäkuussa jätetystä kansalaisaloitteesta, jossa vaaditaan valvottuja käyttötiloja huumeita käyttäville. Kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että eduskunta käynnistää lainvalmistelun huumausaineiden käyttötilakokeilusta. Aloite keräsi 55 164 allekirjoitusta.

Eduskunnassa asian käsittely käynnistyi lähetekeskustelulla. Siinä kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen arvioi, että käyttöhuoneiden haitat ja riskit ovat moninaiset, vaikka niiden kannattajat tuovat niistä esiin lähinnä positiivisia mielikuvia.

– Käyttöhuoneet eivät vähennä huumausaineiden ongelmakäyttöä eikä ole edes näyttöä siitä, että ne vähentäisivät yliannostuskuolemia, Räsänen totesi.

Maissa, joissa käyttöhuoneita on otettu käyttöön, huoneiden ympäristöön keskittyy häiriöitä ja rikoksia, kuten huumekauppaa.

Hän muistutti, että maissa, joissa käyttöhuoneita on otettu käyttöön, huoneiden ympäristöön keskittyy häiriöitä ja rikoksia, kuten huumekauppaa.

Esimerkiksi maailman pisimpään, vuodesta 1986 käyttöhuoneita pitäneessä Sveitsissä on silti väkilukuun suhteutettuna eniten huumeriippuvuuksia Euroopassa.  Sveitsissä huumekuolemat jopa lisääntyivät käyttöhuoneiden myötä 1990-luvun puoliväliin saakka.

Hollannissa huumekuolleisuus on noussut koko ajan sen jälkeen, kun käyttöhuoneita on otettu käyttöön vuodesta 1994 alkaen.

– En ole tässä väittämässä, että käyttöhuoneet välttämättä lisäisivät huumekuolemia, mutta väitän, että näyttöä ainakaan niiden hyödyistä huumekuolemien estämisessä ei ole, Räsänen sanoo.

Käyttöhuoneet olisivat Räsäsen mukaan myös askel kohti voimakkaiden huumeiden laillistamista.

– Ne olisivat vahva signaali sille, että yhteiskuntana hyväksymme huumeiden käytön eikä tällaista askelta tule kovin kevyesti ottaa.

Kokemuksen maailmalta ovat myös tuoneet esiin, että huoneiden ulkopuolella yliannostuskuolemat, sairaalahälytykset, rikokset ja häiriöt lisääntyvät.

– Huumekuolemat usein tulevat vasta tuntien jälkeen käytöstä, jolloin henkilö on saattanut jo käyttöhuoneesta poistua ja kuolee kadulle, Räsänen muistuttaa.

Hänen mukaansa tosiasia on myös, että päihderiippuvuus on Suomessa yhä huonosti tunnistettu ja hoidettu sairaus, minkä vuoksi päihdeongelmista kärsivä jää helposti vaille tarvitsemaansa hoitoa ja oikeaa riippuvuusdiagnoosia.

– Tämä johtaa helposti tehottomaan hoitojatkumoon, jossa riippuvuussairauden sijaan hoidetaan siitä syntyneitä oireita, kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen sanoo.

Päihdehoidon tavoitteena tulisikin Räsäsen mukaan olla raitis ja laadukas elämä sekä päihderiippuvuudesta toipuminen.

Suomessa alle 25-vuotiaiden huumekuolemat ovat Euroopan kärkeä.

– Suomi lukeutuu hyvin harvoihin maihin, joiden lainsäädännössä ei ole asetettu tavoitteita päihdehoidolle. Muissa pohjoismaissa, joissa päihdehoitojen tavoite on kirjattu selkeästi täydeksi päihteettömyydeksi, myös päihdekuolleisuusluvut ovat Suomen lukuja pienemmät.