Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah haluaa mahdollistaa elintarvikeviennin kasvattamisen.

Ministeri Sari Essayah puhui Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien huippukokouksessa.

– Maatalous on maaseudun ja harvaan asuttujen alueiden elinvoiman lähde. Maatalouden kannattavuus ja maaseudun elinvoima kulkevat käsi kädessä, Essayah huomautti.

– Hallitusohjelmaan on kirjattu, että ruoantuotanto on maatalouden tärkein tehtävä ja huoltovarmuuden perusta. Toisin sanoen maatalouden kannattavuus on edellytys suomalaisen ruoantuotannon jatkumiselle.

Hallitus on sitoutunut maatalouden tulos- ja kehitysnäkymien parlamentaarisen arviointiryhmän loppuraporttiin.

– Ruoka-alan kasvuohjelmassa ja ruokastrategiassa asetetaan keskeinen tavoite kasvattaa Suomen ruokavientiä. Hallitusohjelmassa ruokaviennille asetetaan määrällisenä kasvutavoitteena sen kaksinkertaistaminen.

– Tausta-ajatuksena tässä on paitsi elinvoiman lisääminen, ennen kaikkea huoltovarmuus ja omavaraisuusasteen kasvattaminen. Eli kun tuotamme ruokaa omaa kansakuntaamme suuremmalle joukolle, siitä riittää vaikean paikan tullen omiin tarpeisiin, Essayah muistutti.

Yrityksillä on luonnollisesti vastuu oman vientinsä kasvattamisesta, mutta valtio voi mahdollistaa elintarvikevientiä ja markkinoillepääsyä.

Yrityksillä on luonnollisesti vastuu oman vientinsä kasvattamisesta, mutta valtio voi mahdollistaa elintarvikevientiä ja markkinoillepääsyä.

– Olemme parhaillaan valmistelemassa hallitusohjelman mukaista uutta kasvuohjelmaa, jonka avulla voisimme parantaa mahdollisuuksia elintarvikeviennin lisääntymiselle.

Essayah pitää yritysten kasvuhalukkuutta ja -kyvykkyyttä tärkeänä.

– Julkisella sektorilla tehtävien toimenpiteiden lisäksi on tärkeää, että meillä olisi yhä enenevä määrä kasvuhaluisia ja -kykyisiä yrityksiä, joilla olisi vientihalukkuutta. Viennin pitää myös olla mahdollista kaikenkokoisille yrityksille, jos kohdemarkkinat ja tuote kohtaavat.

Essayah vakuutti metsistä puhuessaan, miten keskeistä hallitukselle on pitää Suomen metsäpolitiikka kansallisissa käsissä.

– EU-politiikkaa seuraavat tietävät, miten paljon sisältöä tällä painavalla hallitusohjelman lauseella on ja miten vahvasti periaate on haastettuna. Tätä nimenomaista hallitusohjelman kirjausta aloin ensi töikseni ministerinä toteuttaa ja lähdin Strasbourgiin edistämään kansallisia näkökulmia ennallistamisasetukseen.

– Ennallistamisasetus ja metsäkatoasetus ovat vain esimerkkejä siitä, miten paljon Suomella on tehtävää EU-vaikuttamisen tehostamiseksi.

On panostettava ennakkovaikuttamiseen Euroopan unionissa, jotta metsänomistajien asemaa, metsä- ja sahateollisuuden puun saatavuutta ja Suomen kustannuskilpailukykyä ei heikennetä.

– On panostettava ennakkovaikuttamiseen Euroopan unionissa, jotta metsänomistajien asemaa, metsä- ja sahateollisuuden puun saatavuutta ja Suomen kustannuskilpailukykyä ei heikennetä. Suomen viestin ja kantojen Euroopan unionissa on oltava yhtenäisiä niin ennakkovaikuttamisessa kuin päätöksenteossakin.

– Hallituksen on aktiivisesti vaikutettava siihen, että suomalaisia koskevat päätökset ovat oikeudenmukaisia, oikeasuhtaisia sekä kansalliset että alueelliset erityispiirteet ja -tarpeet huomioivia, ministeri Essayah listasi.

Hän avasi puheessaan valtion ensi vuoden budjetin rakennetta.

– Suomen talouden kuntoon saattaminen on hallituksen tärkeimpiä tehtäviä. Suomen raskaasti alijäämäisen julkisen talouden velkasuhde on erkaantunut merkittävästi muista Pohjoismaista.

– Nyt tehdään sitä suunnanmuutosta, jota itsekin lupasin kevään eduskuntavaalikeskusteluissa tehdä. Velkaantumisesta vastuullisuuteen siirtyminen on rankka käännös, mutta välttämätön. Kannamme vastuuta taloudesta ja sitä kautta Suomen ja suomalaisten tulevaisuudesta. Velkaantuminen uhkaa hyvinvointipalvelujen rahoituspohjaa, ja sillä tiellä emme halua jatkaa, Essayah totesi.

–.Verotuotot ovat jäämässä ensi vuonna 1,4 miljardia euroa pienemmäksi kuin elokuussa ennakoitiin.  Alijäämää kasvattavat edellisen hallituksen velaksi tekemät pysyvät menolisäykset. Siitä huolimatta, että teemme voimakkaita toimenpiteitä velkaantumisen taittamiseksi, velkaannumme edelleen 11,5 miljardia ensi vuonna.

– Kenen mielestä säästötoimet ovat tarpeettomia? Essayah kysyi.

– Eivät kenenkään, hän vastasi.

– Jokainen puolue tunnustaa talouden rappion. Tästä olimme harvinaisen yksimielisiä myös vaalikentällä. Kyse on ylisukupolvisen oikeudenmukaisuuden turvaamisesta, Essayah perusteli.

Hänen mukaansa säästötoimenpiteillä varmistetaan, että tulevaisuudessakin on perusturvaa ja palveluja saatavana. Velkaantunut valtio ottaa rahaa lasten taskuista.

Myös syrjäytymistä, lapsiperheköyhyyttä ja vähävaraisuutta torjutaan parhaiten hyvällä työllisyyden hoidolla. – Sari Essayah

– Hallitus valitsee tien, jossa kannustinloukkuja puretaan ja työn tekemistä suositaan. Työvoiman ulkopuolella olevien saaminen sosiaaliturvan piiristä työelämään on valtion talouden kannalta välttämätöntä. Myös syrjäytymistä, lapsiperheköyhyyttä ja vähävaraisuutta torjutaan parhaiten hyvällä työllisyyden hoidolla. Talouden suhdannekuopan tasoittamiseksi hallituksen budjetti on myös voimakkaasti elvyttävä.

– Hallituksen budjetti katsoo eteenpäin. Se luo sekä menestymisen edellytyksiä, että varmistaa tulevaisuuden palveluja. Hallituksen merkittävät lisäpanostukset koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen vievät kansantalouttamme eteenpäin.