Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah puhui Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien huippukokouksessa. – Koko itäinen Suomi otti vastaan elinvoimaansa kohdistuneen voimakkaan iskun Venäjän aloitettua hyökkäyssotansa Ukrainassa. Samalla turvallisuuspoliittinen merkitys vahvistui, Essayah muistutti.

Ministeri Sari Essayah käsitteli puheessaan maa- ja metsätalouden painopisteitä sekä huoltovarmuutta.

– Hallitusohjelmassakin todetaan, että suomalainen maaseutu, maatalous ja metsät turvaavat kansalaisten hyvinvointia ja ovat koko yhteiskunnan peruspilareita. Niiden tärkeys on korostunut muuttuneessa turvallisuus­ympäristössä entisestään, Essayah totesi.

Hän huomautti, että itäinen Suomi koko matkaltaan etelästä pohjoiseen on ottanut vastaan elinvoimaansa kohdistuneen voimakkaan ja yllättävän iskun Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa ja rajaseudun muututtua aggressiivista sotaa Euroopassa käyvän maan rajaksi.

– Aiempi arkinen vuorovaikutus rajan yli on hiljentynyt. Itäisessä Suomen asukkaiden kertomuksista välittyy kokemus samanaikaisesti syrjässä, mutta kuitenkin katseiden alla elämisestä, Essayah jatkoi.

– Itä- ja Pohjois-Suomen turvallisuuspoliittinen merkitys on samalla vahvistunut.

Hän kertoi sitoutuneensa nostamaan omassa ministerin roolissaan tätä merkitystä esille.

– Vahvistaahan se maa- ja metsätalouspolitiikan painoarvoa sekä kansallisessa että EU:n päätöksenteossa.

Essayah tunnistaa harvaan asutun Suomen ongelmat.

– On hyvä havaita, että koko maan pitäminen asuttuna on tavoite, joka ei ole ainoastaan aluepoliittinen, vaan sillä on vahva, koko maan turvallisuutta koskettava merkitys. On kokonaisturvallisuuden näkökulmasta ei-toivottavaa kehitystä, mikäli asutus vähenee harvaan asutuilla alueilla.

Meidän on maan hallituksessa pidettävä osaltamme huolta siitä, että elämisen edellytykset harvaan asutuilla alueilla säilyvät ja pidettävä näkökulmaa esillä myös EU-pöydissä.

– Siksi meidän on maan hallituksessa pidettävä osaltamme huolta siitä, että elämisen edellytykset näillä alueilla säilyvät ja pidettävä näkökulmaa esillä myös EU-pöydissä. Hallitusohjelmassa on todettu tarve kehittämistoimille erityisesti harvaan asutuilla alueilla, eli itäisessä ja pohjoisessa Suomessa sekä saaristossa.

Essayah totesi valtiovarainministeri Riikka Purran jo avanneen huippukokoukselle  hallituksen suunnitelmia Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelmasta ja tulevaisuuden visiosta.

– Myös minä maa- ja metsätalousministerinä olen tuossa Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelmassa vahvasti mukana, Essayah lupasi.

– Harvaan asuttujen alueiden asioiden hoitoon on tarpeen sitouttaa kaikki eduskuntapuolueet. Asia on yhteinen. Pidän tärkeänä parlamentaarisen yhteistyön jatkamista harvaan asutun maaseudun elinvoiman vahvistamiseksi.

Hän muistutti, että uusi harvaan asuttujen alueiden asioita seuraava ja niiden elinvoimaa vahvistava parlamentaarinen työryhmä asetetaan loppuvuonna 2023.

– Tärkeintä tietysti on, että harvaan asutun maaseudun asiat huomioidaan aina, kun koko Suomen asioista päätetään, on kyse sitten sosiaali- ja terveyspalveluista, perusopetuksesta, rahoituksesta kehityshankkeisiin tai liikenneinvestoinneista.

Essayah totesi etätyön yleistymisen haastavan kaupungistumista.

– Elämää voi suunnitella muunkin kuin työpaikan osoitteen perusteella. Mahdollisuudet hyvään elämään, sen rakentamiseen ja kannattavaan yritystoimintaan maaseudulla edellyttävät kuitenkin toimia, jotka pohjautuvat alueiden vahvuuksiin ja ihmisten tarpeisiin.

Hän mainitsi yhtenä tärkeänä esimerkkinä, että maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla halutaan pitää huolta siitä, että maaseudulla on mahdollisuuksia omaa hyvinvointia vahvistavaan vapaa-ajanharrastamiseen ja liikuntaan.

Maaseutupoliittisessa ohjelmassa aiomme etsiä ratkaisuja maaseudun lasten ja nuorten vapaa-ajanliikunnan lisäämiseksi. – ministeri Sari Essayah

– Maaseutupoliittisessa ohjelmassa aiomme etsiä ratkaisuja maaseudun lasten ja nuorten vapaa-ajanliikunnan lisäämiseksi. Ministeriömme on vahvasti mukana myös opetus- ja kulttuuriministeriön johtamassa Suomi liikkeelle -ohjelmassa.

– Aiemmin maaseudun kehittämisrahoituksella on rakennettu yli 600 ulkoliikuntapaikkaa maaseudulle. Se on itse asiassa lukumäärällisesti eniten liikuntapaikkoja tuottanut rahoitusjärjestely kuntien valtionosuuksien jälkeen Suomessa. Monia pelikenttiä on rakennettu ja kuntoportaita noussut näillä panostuksilla. On ollut ilahduttavaa huomata, että liikuntapaikat otetaan aktiivisesti käyttöön, Liikunta tuo paitsi terveyttä ja fyysistä hyvinvointia, myös yhteisöllisyyttä sekä henkistä hyvinvointia ja kestokykyä.