Kaksi kiiluvaa silmää, mikä se on? Peura tietenkin, auton valoissa heti pihasta kääntyessäni. Päivän ensimmäinen.

Aloitin peurabongarina, kun kolarin myötä havahduin pienten hirvieläinten nopeasti lisääntyneeseen läsnäoloon teiden varsilla. Ratissa ollessani katse kulkee pitkin peltoja ja pientareita. Lyhyelläkin matkalla saatan huomata eläimiä useassa eri paikassa. Välillä lasken ääneen, kun yritän saada myös mieheni niitä huomaamaan.

Eläimet mutustelevat aamu- ja iltaruokaansa rauhallisesti lähellä vilkasliikenteisiäkin maanteitä, jopa moottoriteiden laitamilla. Kunnes keksivät ponkaista vauhtiin ja letkassa tien yli kuolemaa halveksien. Myönnän, että ajamisen rentous on tiettyinä kellon- ja vuodenaikoina pahasti kadoksissa.

Viime vuonna Suomessa tapahtui lähes 14 000 riistaonnettomuutta. Todennäköisimmin kolari tapahtui marraskuussa Varsinais-Suomessa tai Länsi-Uudellamaalla.

Viime vuonna Suomessa tapahtui lähes 14 000 riistaonnettomuutta. Todennäköisimmin kolari tapahtui marraskuussa Varsinais-Suomessa tai Länsi-Uudellamaalla. Valtaosa kolareista tapahtui valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden kanssa.

Luonnonsuojelijat haluaisivat, että valkohäntäkauris (se peuraksi kutsuttu) luokiteltaisiin haitalliseksi vieraslajiksi, jonka kantaa leikkaisivat parhaiten luonnon omat suurpedot. Riistakeskus taas on myöntänyt poikkeuslupia kasvaneen ilveskannan rajaamiseksi.

Valkohäntäpeuran pyynnin tehostamiseksi on viime vuosina tehtyjä pienehköjä säädösmuutoksia. Maa- ja metsätalousministeriön tilaama Kestävään valkohäntäpeurapolitiikkaan -selvitys julkaistiin keväällä. Sitä varten oli kuultu niin metsästäjiä, maanomistajia kuin luonnonsuojelijoitakin. Selvitys sisältää monia hyviä ehdotuksia, jotka toivottavasti alkavat toteutua. Yhteistä tahtoa peurakannan voimakkaaseen leikkaamiseen tihentymäalueilla on, mutta osa esitetyistä keinoista saattaisi toimia jopa tavoitettaan vastaan, kuten on käynyt metsäkauriin kannan kohdalla, jonka pyyntiluvasta luovuttiin 2005.

Riistakeskus ei voi myöntää enempää pyyntilupia kuin metsästysoikeudenhaltijat ovat hakeneet.

Luken eli Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan kannan kasvu on saatu pysäytettyä, kun peurasaalis on yli tuplaantunut muutamassa vuodessa. Siitä iso kiitos metsästäjille! Tämä ei kuitenkaan vielä riitä niillä alueilla, joissa eläinten määrä on räjähtänyt. Riistakeskus ei voi myöntää enempää pyyntilupia kuin metsästysoikeudenhaltijat ovat hakeneet. Oma pääni sanoo, että metsästäjien pitäisi luopua kokonaan talviruokinnasta sekä seurojen järjestää mahdollisuuksia osallistua jahteihin nykyistä helpommin myös maattomille harrastajille, ja että riistalihaa pitäisi ryhtyä käyttämään nykyistä laajemmin.

Ai niin. Työkaverini kertoi peurabongarista, joka laski 120 eläintä junassa Turusta Helsinkiin. Varmasti turvallisempi harrastus kuin auton ratissa.

Kirjoittaja Merja Eräpolku on KD:n eduskuntaryhmän pääsihteeri, joka pendelöi Pusula–Helsinki–Lohja -väleillä