Sanomatalon Mediatorilla järjestetyssä Ilta-Sanomien isännöimässä Kansa kysyy -vaalitentissä presidenttiehdokkaat vastasivat kysymykseen, mitä he tekisivät toisin kuin istuva presidentti Sauli Niinistö.

Kristillisdemokraattien presidenttiehdokas Sari Essayah arvioi, että tulevan presidenttikaudella rakennetaan Nato-Suomea. Ulko ja turvallisuuspolitiikan johtaminen kuuluu presidentille yhdessä valtioneuvoston kanssa ja siinä korostuu se, minkälaisena Nato-Suomena Suomi haluaa profiloitua.

Essayah pitää hyvänä asiana, että pohjoismainen yhteistyö entisestään tiivistyy turvallisuuspolitiikassa. Toiveissa on, että myös Ruotsi pääsee pian Naton jäseneksi.

– Ajattelen niin, että meidän pitää olla aktiivisia, pitää pyrkiä siihen, että Pohjoismaat ovat esimerkiksi saman esikunnan alaisuudessa. Meidän pitää rakentaa tänne Pohjolan vahva linnake.

Essayahin mukaan Itämeren alueen turvallisuudesta huolehtiminen olisi yksi sellainen asia, joka olisi Suomelle luontevaa yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa.

Näköpiirissä on EU:n laajentuminen. Vaikka EU-politiikka ei kuulu presidentille, niin Essayahin mukaan siihen kuuluu ulko- ja turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia kuten esimerkiksi Ukrainan jäsenyys jollakin aikavälillä.

– Tällä hetkellä voimapolitiikka jyllää ja presidentti voisi tällaisessa tilanteessa järjestää esimerkiksi liennytyskokouksen, joka lähtisi vaikkapa maailman ruokaturvasta. Ruokaa käytetään nyt aseena ja ajattelen, että tässä presidentti voisi profiloitua.

Essayah kommentoi myös hallituksen tämänpäiväistä linjausta itärajan tilanteesta. Vaalimaan ja Niiralan rajanylityspaikat avataan torstaina 14. joulukuuta henkilöliikenteelle ja turvapaikanhaulle.
Muut raja-asemat pysyvät suljettuna toistaiseksi. Päätös on voimassa kuukauden eli 14. tammikuuta asti.

Essayahin mukaan hallitus on valmis sulkemaan itärajan nopeasti uudestaan, jos Venäjä jatkaa turvapaikanhakijoiden tuomista rajalle.

– Meillä on valmius sulkea raja uudestaan, jos näin tarvitsee tehdä. Se on aivan selvä asia.

– Tietenkin tässä tilanteessa viesti Venäjälle on, että jos asiat hoituvat asiallisesti kuten on tapana ollut, eli ihmisiltä löytyvät oikeat matkustusasiakirjat, niin sitten ei tarvitse laittaa rajaa uudestaan kiinni.

Essayahin mukaan tilanteessa, jossa Venäjän hybridioperaatio jatkuu, on otettava käyttöön kovat keinot.

– Ihmisillä, jotka ovat tulleet Venäjälle, on ollut työ- tai opiskelijaviisumi eli he eivät ole tulleet turvattomaan maahan vaan he ovat tulleet opiskelemaan ja töihin.

– Sen jälkeen Venäjän turvallisuuspalvelu on ottanut nämä ihmiset hyväksikäytettäväksi. Osalle on maksettu rahaa, osa on työnnetty rajalle. Tällaiseen pitää vastata kovalla, Essayah sanoo.

Essayahin mukaan Suomen pitää olla varautunut kaikenlaisiin ilkeyksiin.

– Venäjä on koko ajan pyrkinyt siihen, että se pirstoo Euroopan etupiirikseen ja pyrkii hajota ja hallitse -tekniikalla tuomaan esimerkiksi jopa EU-jäsenmaita lähelle itseään. Venäjä sekaantuu hybridivaikuttamisella ja vaalivaikuttamisella eurooppalaisten maiden tilanteisiin. Venäjä myös ostaa tällä hetkellä viljalla afrikkalaisia maita äänestämään YK:n yleisistunnossa Venäjän kannan mukaisesti.