Valtiovarainvaliokunnan esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2024 on noin 87,9 miljardia euroa. Määrärahataso on noin 6,5 miljardia enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Valtion talousarvio on noin 11,4 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla velkaa.

Valtiovarainvaliokunnan mietintö vuoden 2024 talousarvioesityksestä valmistui ja esiteltiin medialle tiistaina 12. joulukuuta.

Valtiovarainvaliokunnan mietintö vuoden 2024 talousarvioesityksestä (VaVM 14/2023 vp – HE 41/2023 vp) valmistui tiistaina 12. joulukuuta. Mietintöön jätettiin neljä vastalausetta. Vastalauseensa jättivät sosialidemokraattien, keskustan, vihreiden sekä vasemmistoliiton edustajat.

Mietinnön täysistuntokäsittely alkaa heti huomenna, keskiviikkona 13. joulukuuta, ja tavoitteena on, että eduskunta hyväksyy valtion talousarvion vuodelle 2024 lopullisesti 19. joulukuuta.

Valtiovarainvaliokunnan esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2024 on noin 87,9 miljardia euroa. Määrärahataso on noin 6,5 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa.

Talousarvion kasvu aiheutuu muun muassa hyvinvointialueiden rahoituksesta, indeksitarkistuksista ja korkomenoista sekä panostuksista turvallisuuteen ja Ukrainan tukemisesta.

Talousarvion kasvu aiheutuu muun muassa hyvinvointialueiden rahoituksesta, indeksitarkistuksista ja korkomenoista sekä panostuksista turvallisuuteen ja Ukrainan tukemisesta.

Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan noin 76,4 miljardia euroa vuonna 2024. Valtion talousarvio on siten noin 11,4 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla velkaa.

Valtiovarainvaliokunta on lisännyt talousarvion menoihin 50 miljoonaa euroa, joka kohdistetaan muiden muassa liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen, maanpuolustuksen ja ylipäätään kokonaisturvallisuuden vahvistamiseen, osaamiseen, ulkoilun ja luonnossa liikkumisen edistämiseen sekä veteraanien rintamalisän korotukseen.

Vuoden 2024 talousarvioesitys pohjautuu valtiovarainministeriön lokakuussa julkaistuun ennusteeseen. Sen perusteella Suomen talouskasvun arvioidaan olevan nollan tuntumassa vuonna 2023 ja 1,2 prosenttia vuonna 2024. Hallituskauden alussa taloustilannetta on heikentänyt hintojen ja korkotason nousu, joka on vähentänyt yksityistä kulutusta ja investointeja. Hintojen ja korkotason nousu näkyy myös julkisen talouden menoissa, samoin kuin monet jo edellisellä vaalikaudella linjatut menotasoa nostavat toimet.

Valiokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että Suomen talouden ja julkisen talouden tilanne voi kehittyä heikommin kuin mitä valtiovarainministeriö ennusti lokakuussa 2023. Valiokunta on huolissaan suhdanteen heikkenemisestä sekä laajemmin talouskehityksestä ja siihen liittyvistä merkittävistä epävarmuuksista, joita ovat mm. maailmantalouden kehitys, Ukrainan sodan kesto ja maailman muiden konfliktien laajuus. Julkinen talous kohtaa myös entistä velkaantuneempana jo aiemmin olemassa olleet haasteet, kuten väestön ikääntymisen tuomat menopaineet ja verotulojen alenemisen työikäisen väestön vähentyessä.

Hallituksen tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta ja kääntää Suomen velkaantumiskehitys. Vuonna 2024 valtion talousarviomenoihin kohdistuu nettomääräisiä menosäästöjä noin 0,7 mrd. euroa. Tulevaa talouskasvua puolestaan vauhditetaan mm. panostuksilla T&K-toimintaan ja osaamiseen.

Vallitseva suhdannetilanne puoltaa valiokunnan mielestä hallituksen finanssipoliittista viritystä, jonka valtiovarainministeriö arvioi olevan vuonna 2024 elvyttävää. Myös valiokunnan asiantuntijakuulemisissa sitä pidettiin laajasti oikeansuuntaisena.

Suomen talouden tilannekuva on niin vakava, että Suomi ylittää edelleen vakaus- ja kasvusopimuksessa velalle asetetun viitearvon, joka on 60 prosenttia suhteessa BKT:hen.

– Suomen talouden tilannekuva on niin vakava, että Suomi ylittää edelleen vakaus- ja kasvusopimuksessa velalle asetetun viitearvon, joka on 60 prosenttia suhteessa BKT:hen. Myös alijäämälle asetetun viitearvon, joka on kolme prosenttia suhteessa BKT:hen osalta Suomi on kohtaamassa ilmeisen riskin viitearvon rikkomisesta, totesi valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, Keskustan Markus Lohi tiedotustilaisuudessa.

Valiokunta pitää velkaantumiskehityksen kääntämistä välttämättömänä. Valiokunta korostaa, että Suomen julkisen talouden velkaantumiskehityksen taittaminen vaatii yli vaalikauden mittaisen määrätietoisen julkista taloutta vahvistavan linjan.

Valiokunta on huolissaan myös valtion taloudellisten vastuiden kasvusta. Pelkästään korkokulujen arvioidaan olevan 3,2 miljardia euroa vuonna 2023. Julkisen talouden tasapainottamiseen tähtäävät toimet ovat tästäkin näkökulmasta välttämättömiä. Valtiota sitovia taloudellisia päätöksiä, vastuiden hallinnointia sekä riskienhallintaa on tärkeää seurata ja arvioida huolellisesti.

– Valiokunta yhtyy hallituksen näkemykseen siitä, että tärkein keino julkisen talouden vakauttamiseksi on talous- ja työllisyyskasvun vauhdittaminen, Lohi muistutti.

Hallituksen tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 80 prosenttiin vuoteen 2031 mennessä ja 100 000 uutta työllistä vuoteen 2027 mennessä. Tavoitetaso on korkea, joten sen toteuttaminen vaatii laajan keinovalikoiman työllisyyttä ja työkykyä parantavia toimia eri ikäryhmissä ja väestöryhmissä sekä erityisesti rakenteelliseen työttömyyteen vaikuttavia toimia. Valiokunta korostaa uusien työpaikkojen luomista, ja on tyytyväinen siihen, että hallitus on ryhtynyt työllisyyttä parantaviin ja työnteon kannustimia edistäviin toimiin etupainotteisesti, jotta vaikutuksia voidaan todentaa mahdollisimman nopeasti.

Vuoden 2024 talousarvioesitys sisältää lisäyksen (noin 280 miljoonaa euroa) T&K-toiminnan rahoitukseen, joka on yhteensä noin 2,6 miljardia euroa vuonna 2024. Suoran rahoituksen lisäksi T&K-toimintaan kannustetaan verotuksen kautta. Valiokunta pitää T&K-panostuksia keskeisenä instrumenttina tulevan kasvun tukemisessa ja painottaa rahoituksen vaikuttavuuden arviointia kohteiden valinnassa.

– Valiokunta korostaa, että kansallisen 4 prosentin tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että julkinen rahoitus saa ’vivutettua’ yksityistä T&K-panostusta kasvuun, Lohi totesi.

Hallituksen kertaluonteisen investointiohjelman rahoitusta kohdentuu vuonna 2024 erityisesti liikennehankkeisiin ja väylänpidon korjausvelan purkuun. Valiokunta pitää tärkeänä tätä kasvun edellytyksiä tukevaa talousarvion kokonaisuutta. Lisäksi investointiohjelman panostuksia kohdennetaan mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuuden lisäämiseen sekä hoitojonojen purkuun. Valiokunta korostaa tiedolla johtamisen merkitystä sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavien menetelmien ja parhaiden käytäntöjen käyttöönoton tehostamisessa sekä kustannuskehityksen hillitsemisessä.

Hyvinvointialueiden rahoitus kattaa yli neljänneksen valtion talousarviosta, joten yleisestikin ottaen julkisen hallinnon tuottavuuden ja kustannustehokkuuden lisäämisessä hyvinvointialueet ovat ydinasia.

Korkea osaamis- ja koulutustaso vahvistaa yhteiskunnallista resilienssiä ja luo edellytyksiä talouden kasvulle. Näin ollen valiokunta on erittäin tyytyväinen siihen, että perustaitoihin, osaamiseen ja koulutukseen panostetaan pysyvin lisäyksin myös vaikeassa julkisen talouden kokonaistilanteessa.

– Talouskasvun ja työvoiman saatavuuden edellytys on niin ikään työ- ja opiskeluperäinen maahanmuutto. Eri toimijoiden Suomessa ja ulkomailla tulee myös tiivistää yhteistyötä siten, että yhä useampi kansainvälinen opiskelija jäisi Suomeen.

Kaikki hallituspuolueiden sekä opposition valiokuntavastaavat saivat pitää oman puheenvuoronsa. Niissä korostui kiitollisuus hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä valiokunnassa – erimielisyyksistä ja painotuseroista huolimatta.