– Se, millaiset arvot tai moraalikäsitykset kansalaisillamme on, vaikuttaa suoraan siihen, miten ruuhkaista tuomioistuimissa tai terveydenhuollossa on. Ja tämä kaikki näkyy suoraan valtion budjetissa, KD:n Mika Poutala muistuttaa.

Eduskunta on parhaillaan koolla käsittelemässä valtion ensi vuoden budjettia. Budjetti on ollut politiikan syksyn kestoaihe siitä lähtien, kun hallituksen budjettiriihen linjaukset valmistuivat syyskuun alussa.

Palautekeskustelussa KD:n ryhmäpuheen pitänyt kansanedustaja Mika Poutala totesi, että vuoden 2024 budjetin käsittelyssä tärkein kysymys on se, että auttaako se Suomea ja suomalaisia.

– Kyllä, siinä mielessä, että tämän budjetin kautta ylläpidetään valtion kriittistä toimintaa esimerkiksi sairaanhoidossa ja puolustusvoimien kehittämisessä.

– Ei, siinä mielessä, että valtio ei pysty tekemään ihan kaikkea. Aina joku putoaa yhteiskunnan turvaverkkojen läpi ja tarvitsee apua perheeltään, ystävältään tai seurakunnalta Poutala linjasi.

Suuressa kuvassa tilanne näyttää varsin ongelmalliselta, sillä budjetin osalta puhutaan miljardiluokan haasteista.

Poutala kertasi, että vuosituhannen vaihteen tienoilla ja 2000-luvun alussa Nokia synnytti Suomen mittakaavassa merkittävän nousukauden. Rahaa tuli valtion kirstuun ja sitä käytettiin ahkerasti. Kun sitten nousukausi äkkiä katkesi, valtio ei osannutkaan palata alkuperäiselle kestävän talouden polulle.

Tällä tiellä on jatkettu 15 vuotta. Valtion kustannukset ovat nousseet. Velkaa otettu lisää. Veroja korotettu. Ja sitten on toivottu, että yritysten keskeltä nousisi joukko ”nokioita”, jotka toisivat valtiolle kaikki puuttuvat tulot. Näin ei ole tapahtunut.

– Meidän on aika lopettaa toivomasta. On pakko tehdä korjausliike.

Kristillisdemokraatit vaativat, että eduskunta jokaista oppositiopuoluetta myöten käynnistää periaatekeskustelun siitä, miten kestävän talouden polulle päästään takaisin.

Kristillisdemokraatit vaativat, että eduskunta jokaista oppositiopuoluetta myöten käynnistää periaatekeskustelun siitä, miten kestävän talouden polulle päästään takaisin. Poutalan mukaan on löydettävä yhteisymmärrys siitä, mitkä ovat valtion kriittisen tärkeitä tehtäviä, joita ei voi jättää muiden vastuulle.

– Mitkä ovat asioita, joista valtio voi luopua? Mitkä asiat kuuluvat yksilöiden ja yritysten vastuulle? Mitkä asiat ovat hyödyllisiä niin, että niihin sijoitettu euro tuo kaksi takaisin? Jos näiden neljän asian osalta löydämme yhteistä linjaa, pelastamme tulevat sukupolvet, hän sanoi.

Valtion budjetti vuodelle 2024 on noin 87,9 miljardia euroa. Se on 6,5 miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2023. Lisäkuluja aiheutuu muun muassa hyvinvointialueiden rahoituksesta, indeksitarkistuksista ja korkomenoista sekä panostuksista turvallisuuteen ja Ukrainan tukemisesta. Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan noin 76,4 miljardia, joten budjetti on ensi vuonna 11,4 miljardia euroa alijäämäinen.

Eduskunnan olisi määrä hyväksyä budjetti 19.12.