Kristillisdemokraattien presidenttiehdokas Sari Essayah on ottanut YLE:n suuressa vaalikeskustelussa kantaa valtiovarainministeri Riikka Purran eilen A-studiossa esittämiin arvioihin lisäsopeutuksesta, joka voi kohota kahteen miljardiin.

Essayah oli Purran kanssa samaa mieltä sopeutuksen pakollisuudesta.

– On hyvä muistaa, että terve julkinen talous on turvallisuuspoliittinen tekijä. Hallituksen alkuperäisestä 6 plus 3 miljardia sopeutustavoitteesta 2 miljardia on ajateltu tulevan työllisyyden parantumiseen ja kasvun kautta. Sopeutus ei siis aina tarkoita menoleikkauksia.

Tässä taloudellisessa tilanteessa tarvitaan hänen mukaansa myös menoleikkauksia, mutta ennen kaikkea kasvua ja kasvun elementtejä kuten työllisyyden parantamista ja reformeja.

– Kaksikymmentäviisi prosenttia meidän budjetista on tänä päivänä sote-menoja, Essayah huomautti.

Kolmantena keinona ovat veronkorotukset. Talouden kokonaisuus on Essayahin mukaan otettava haltuun, joten on pitäydyttävä sopeutuksen mittakaavassa ja otettava koko paletti käyttöön.
Kasvun eväitä voisivat hänen mukaansa olla esimerkiksi data- ja tieinvestoinnit.

– Tieinfra on tärkeä yritysten sijoittautumiselle eri puolille maata. On tärkeä muistaa, että me tarvitsemme kaikkia keinoja eli kasvun eväitä, reformeja ja myös veronkorotuksia, kun puhutaan niin suuresta summasta kuin 2 miljardin euron lisäsopeutuksesta.

Vasemmiston presidenttiehdokas Li Andersson ja Sdp:n Jutta Urpilainen arvostelivat hallituksen lisäsopeutusta ja ylipäänsä hallituksen talouspolitiikkaa siitä, että menoleikkaukset ovat liian kovia suhdannetilanteeseen nähden.

Essayah napautti kaksikkoa takaisin muistuttamalla siitä, kenen jälkiä hallitus nyt korjaa.

– Teidän hallituksenne velkaannutti Suomen sillä vauhdilla, että tällä hetkellä pelkästään velan korkoja maksamme kaksi ja puoli miljardia. Tämä urakka olisi paljon helpompi, jos te ette olisi kylväneet rahaa ympäriinsä. Te velkaannutitte Suomen 40 miljardilla eurolla.

Essayah vastasi myös kritiikkiin, jonka mukaan hallitus keventää erityisesti suurituloisten verotusta. Hänen mukaansa hallitus on tehnyt arvovalintoja siinä, että on yritetty kohdistaa toimia niin, että saadaan kasvua talouteen, pieni- ja keskituloisista on pidetty huolta. Eläkeläisiltä ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta ei leikata.

– Ensinnäkin veronkevennyksistä suurin osa kohdistuu pieni- ja keskituloisille. Sen lisäksi eläkkeistä ei leikata, eläkeläisten asumistuesta ei leikata eikä myöskään kaikkein heikommassa asemassa olevilta eli toimeentulotuella eläviltä ihmisiltä.

Poliittisten lakkojen alla presidenttiehdokkailta kysyttiin, miten he presidenttinä vaikuttaisivat tilanteeseen.

Essayahin mukaan työmarkkinajärjestelmä on saatava uudistettua sellaiseksi, kun se on Suomen kilpailijamaissa.

– Tasavallan presidentti voi olla kannustamassa siihen, että löydetään ratkaisuja. Hän voisi kutsua osapuolet saman pöydän ääreen. Toisin vaikka kaikki kolme (hallitus, ay-liike ja työnantajat) yhteen.

– Tässä tilanteessa toivon, että ammattiyhdistysliike menee vähän itseensä ja miettii että onko koko Suomen pysäyttäminen, meidän paperitehtaiden ja monien isojen laitosten alasajaminen ihan oikeasuhtainen toimenpide.