Peter Östmanin luotsaama KD:n eduskuntaryhmä korostaa säästöjen ohella työkaluja, joilla voidaan edistää talouskasvua ja työllisyyttä
6.2.2024 klo 15:20 Politiikka Samuli Rissanen
Maanantaina 5.2. järjestäytynyt KD:n eduskuntaryhmä valitsi kokouksessaan ryhmän puheenjohtajan, Peter Östmanin, jatkamaan tehtävässään. Varapuheenjohtajina jatkavat niin ikään kansanedustajat Päivi Räsänen ja Sari Tanus. (Kuva: Kristiina Kunnas)
KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman edustaa kristillisdemokraatteja hallitusryhmien työryhmässä, joka pohtii lisätoimia valtiontalouden sopeuttamiseksi.
Kevätkaudella hallitus joutuu tekemään uusia järeitä päätöksiä valtionvelan kasvun pysäyttämiseksi. Valtiovarainministeri Riikka Purra arvioi tammikuussa, että lisäsopeutuksen tarve saattaa olla kaksi miljardia.
Östman muistuttaa, että tällä hetkellä Suomi on vaarallisesti tulevien sukupolvien laskuun velkaantuva maa.
– Lähdemme hakemaan työkaluja ja toimenpiteitä, joilla pystytään edistämään talouskasvua ja työllisyyttä. Tiedämme, ettemme pysty tekemään kivoja ratkaisuja. Kun sopeutuksia haetaan, tarkoittaa se aina sitä, että se on jostain pois. Emme sulje pois myöskään joitain veronkorotuksia, Östman sanoo.
Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus sekä huoltovarmuus ovat asioita, joiden rahoituksesta kristillisdemokraatit haluavat pitää huolella kiinni. Myös maatalouden kannattavuus ja lapsiperheiden tuki ovat ryhmälle tärkeitä.
– Hyvinvointimme tulevaisuus on riippuvainen siitä, onnistummeko saamaan Suomen talouden kestävälle uralle, Östman sanoo.
Hän korostaa, että KD tekee hallitusrintamassa töitä, jotta jatkossakin voidaan huolehtia peruspalveluista ja turvallisuudesta. Tämä edellyttää Östmanin mukaan nykyistä parempia työn ja yrittämisen edellytyksiä koko ajan kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa ja työelämän murroksessa.
Östman arvioi, että monet suomalaisista ymmärtävät tilanteen vakavuuden ja antavat tukensa hallituksen pyrkimyksille.
– Mutta kun hallituksen politiikkaa vastustetaan Suomen taloutta entisestään heikentävin poliittisin lakoin ja protestein, ei todellakaan olla ymmärretty, miten vakavassa tilanteessa nyt ollaan, hän sanoo.
– Ratkaisuja vaikeisiin haasteisiin ei saavuteta ideologisen vastakkainasettelun ja poliittisten lakkojen kautta. Uudistukset niin työelämälainsäädäntöön kuin sosiaaliturvaankin ovat välttämättömiä, sillä olosuhteet ympärillämme ovat muuttuneet, emmekä voi pitäytyä tiukasti vanhoihin toimintatapoihin ja saavutettuihin etuihin.
Valtiovarainministeriön joulukuun ennusteen mukaan Suomen julkisen talouden alijäämä on tänä vuonna 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta ja ensi vuonna 3,4 prosenttia. EU:n finanssipoliittisten sääntöjen mukaan julkisen talouden alijäämä saisi olla enintään kolme prosenttia BTK:sta.
– Jos velkaantumiskehitys jatkuu tällaisena, saatamme olla jossain vaiheessa tilanteessa, jolloin muut tekevät päätökset meidän puolestamme, Östman muistuttaa.