Eduskunnan puhemieheksi ristiriitaisissa tunnelmissa valittu Jussi Halla-aho piti tänään puheensa Valtiopäivien avajaisissa heti tasavallan presidentti Sauli Niinistön jälkeen. Molemmat ilmaisivat puheessaan huolensa Suomen talouden ja velkaantumisen vaikeasta kierteestä.

Sekä presidentti Sauli Niinistö että eduskunnan puhemieheksi eilen opposition vastutuksesta huolimatta valittu Jussi Halla-aho ovat nostaneet talouden ja velkaantumisen huonon kierteen esiin puheissaan Valtiopäivien avajaisissa eduskunnassa.

Niinistö varoitti julkisen talouden velkaantumisesta ja ehdotti eduskunnalle vaalikaudet ja puoluerajat ylittävää yhteistyötä. Halla-aho puolestaan arvioi, että vaikka puolueilla on suurinpiirtein sama tavoite talouden ja velkaantumisen kääntämiseksi, tiet eroavat toisistaan.

Sakkaava talous ja kasvanut velkavuori määritteli jo viime vuonna kevät-kesällä myös hallitusneuvottelujen kestoa ja lisäsi neuvottelujen vaikeuskerrointa.

– Vaikeudet johtuivat monesta yhteiskunnallisesta tekijästä: inflaatio laukkasi ja kansalaisten elinkustannukset nousivat, kansantalouden ja julkisen talouden näkymät olivat heikot, hyvinvointialueet olivat vasta aloittaneet toimintansa ja niiden rahoitukseen liittyi suuria kysymyksiä, sisäinen turvallisuus oli vahvasti julkisessa keskustelussa, vain muutamia asioita mainitakseni. Kokonaiskuva on edelleen se, että me suomalaiset olemme monessa asiassa uuden edessä ja keskellä, Halla-aho sanoi.

Talous- ja turvallisuustilanne eivät ole kuluneiden kuukausien jälkeen ainakaan helpottaneet – pikemminkin päinvastoin, hän viittasi.

Esimerkiksi valtiovarainministeri Riikka Purra on väläytellyt lisäsopeutustarpeen kasvua useaan otteeseen alkuvuoden aikana ja säästettävä summa on aina vain kohonnut. Viimeksi helmikuun alussa Purra puhui jo kolmen miljardin lisäsopeutustarpeesta.

Halla-aho muistutti, että näkemyksiä talouden hoidosta on ainakin yhtä monta kuin puolueita. Hän kuitenkin uskoi tavoitteiden olevan suurimmalta osin yhteisiä, mutta käsitykset oikeasta tiestä kohti päämäärää eroavat toisistaan. Näiden näkemyserojen käsittelemiseksi Halla-ahon mukaan Suomessa on eduskunta ja vapaat vaalit.

– Mutta jokainen täällä pyrkinee suunnilleen samaan: sellaisen suomalaisen hyvinvointivaltion säilyttämiseen, joka takaa viimekätisen turvan apua tarvitseville; jossa työn tekeminen ja yrittäminen on mahdollista, houkuttelevaa ja kannattavaa; jossa julkisen talouden tulot ja menot ovat rakenteellisessa tasapainossa; ja joka tuntee vastuunsa myös tulevia sukupolvia kohtaan.