Kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus selvitti eduskunnan torstaisella kyselytunnilla väestönsuojelun tilannetta. Sisäministeri Mari Rantanen sanoo, että väestönsuojien ohella omatoiminen varautuminen on tärkeää.

Toisen maailmansodan jälkeen Suomeen rakennettiin yli 50 000 väestönsuojaa, joissa oli tila on noin 4 miljoonalle ihmiselle. Väestönsuojelun tasoa on kuitenkin laskettu jo vuosien ajan.

Tällä hetkellä Suomessa on yli 250 kuntaa, joissa väestönsuojapaikkoja on alle puolelle kunnan väkimäärästä. Näissä kunnissa asuu noin 1,9 miljoonaa ihmistä. Lisäksi joidenkin arvioiden mukaan puolet kaikista väestönsuojista on sellaisessa kunnossa, etteivät ihmiset voi asianmukaisesti suojautua niihin kriisin sattuessa. Pelastusviranomaisilla ei myöskään ole riittävästi resursseja valvoa sitä, että väestönsuojat ja niiden varusteet olisivat toimivia.

– Kysyisinkin asianosaiselta ministeriltä: Onko tämä ongelma tiedostettu, mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhtynyt ja aikoo ryhtyä tilanteen korjaamiseksi, ja kenellä on kokonaisvastuu asian pikaisesta kuntoon laittamisesta, Tanus kysyi.

Sisäministeri Mari Rantasen mukaan Ukrainan sota on koko Euroopassa näyttäytynyt muun muassa siten, että näihin väestönsuojiin kiinnitetään huomiota. Suomella on suoranainen kansallisomaisuus väestönsuojissa.

– Niitä on 4,8 miljoonalle ihmiselle, ja uskaltanen tässä todeta, että tämä on eurooppalaisittain aika hyvä luku.

Viime vuonna valmistui selvitys väestönsuojien tilasta.

– Lähtökohtaisesti olemme hyvässä tilanteessa, mutta on myöskin korjattavaa. 85 prosenttia näistä väestönsuojista on yksityisiä. Nyt tärkeätä on se, että kunnossapidosta pidetään huolta, määräaikaistarkastuksista pidetään huolta, ja että pidetään huolta näistä varusteista, joita siellä väestönsuojissa on.

– Näiden väestönsuojien lisäksi myös omatoiminen varautuminen on tärkeätä, ja kehotankin kaikkia kansalaisia ylläpitämään 72 tunnin järjestelmää, jossa kotoa pitäisi löytyä erilaisiin kriiseihin tarvikkeita 72 tunniksi.