Kristillisdemokraattien varapuheenjohtaja ja eurovaaliehdokas Katriina Hiippavuori kannattaa EU:n yhteisiä pelisääntöjä tekoälyn käytölle.

Euroopan parlamentti on hyväksynyt tekoälyä sääntelevän EU-säädöksen, joka on samalla maailman ensimmäinen lainsäädäntö, joka säätelee tekoälyteknologiaa.

EU kieltää tekoälyn käyttösovellukset, jotka vaarantavat perusoikeudet, muun muassa arkaluontoisiin seikkoihin perustuvan biometrisen tunnistamisen, sosiaalisen pisteyttämisen tai ihmisten manipuloinnin. Tekoälyjärjestelmille, joiden katsotaan aiheuttavan suuren riskin, asetetaan tiukkoja vaatimuksia riskien tunnistamiseksi ja minimoimiseksi.

Kristillisdemokraattien varapuheenjohtaja ja eurovaaliehdokas Katriina Hiippavuori kannattaa EU:n yhteisiä pelisääntöjä tekoälyn käytölle.

– EU:n on näytettävä tietä ihmislähtöisessä ja eettisesti kestävässä suhtautumisessa tekoälyyn, edistyneeseen geeniteknologiaan ja muihin eettisesti haastaviin teknologioihin. Yhä useammat kehitteillä olevat teknologiat koskettavat meitä ihmisiä. Niin EU:ssa kuin kansallisellakin tasolla on edistettävä eettistä keskustelua teknologioiden ja ihmisyyden suhteesta, hän sanoo.

Unionin asetukset tulevat voimaan jäsenvaltioissa sellaisenaan. Vastaavasti direktiivit ovat lainsäädäntöä, jota jokainen jäsenvaltio soveltaa omaan kansalliseen lainsäädäntöönsä.

– Tekoäly on hyvä esimerkki siitä, että suurissa asioissa EU:n on oltava suuri. Tekoälyä koskeva lainsäädännön on perusteltua olla kansainvälinen.

Huoli perustuu esimerkiksi autoritäärisissä maissa jo olevaan kansalaisten massavalvontaan tai sosiaaliseen pisteytykseen.

Hiippavuori muistuttaa, että vaikka tekoälyn käyttöön sisältyy myös riskejä ja uhkia, se ei ole peruste jättää sitä hyödyntämättä. Palvelujen digitalisoimisen edellytys on kuitenkin se, että asukkailla on riittävä tietotaito niiden turvalliseen käyttöön.

Tekoäly tarkoittaa erilaisia teknologioita ja sovelluksia, jotka kykenevät oppimaan ja tekemään älykkäitä toimintoja sekä toimimaan jossain määrin itsenäisesti. Parhaimmillaan tekoäly sujuvoittaa arkea, helpottaa työtä ja auttaa päätöksenteossa. Tekoälyä käytetään jo kaikkialla, missä käsitellään ja analysoidaan valtavaa tietomäärää. Käytännössä kaikki, mikä voidaan digitalisoida tullaan digitalisoimaan.

Hiippavuori arvioi, että tekoäly herättää pelonsekaista hämmennystä osin sen vuoksi, että siitä ei tiedetä riittävästi. Toisaalta huoli perustuu esimerkiksi autoritäärisissä maissa jo olevaan kansalaisten massavalvontaan tai sosiaaliseen pisteytykseen.  Haasteita voi tulla yksityisyyden suojaan, vääristyneisiin päätöksiin, turvallisuusuhkiin ja vastuukysymyksiin. Tekoälyä voidaan käyttää myös väärin.

– Jos käyttäjä ei ymmärrä tekoälyä hyödyntävää sovellusta tai järjestelmää, voivat tulokset olla ikäviä ja jopa vaarallisia, hän sanoo.