Kansanedustaja Mika Poutala on pitänyt Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuoron Suomen keskeisistä tavoitteista Euroopan unionissa.

Poutalan mielestä hallituksen tavoitteet ovat oikeat: strateginen kilpailukyky, kokonaisturvallisuus sekä puhdas siirtymä.

– Jos Eurooppa ei pärjää suhteessa kilpailijoihinsa investointien kotiuttajana ja turvallisena, innovatiivisena toimintaympäristönä, menetämme mahdollisuuksia ohjata tulevaa.

Hallitus on kristillisdemokraattien mielestä tehnyt aktiivista EU-vaikuttamista. Esimerkiksi viime Eurooppa-neuvostossa Suomen aloite kokonaisturvallisuusmallin luomisesta EU-tasolla menestyi hyvin.

– Kokonaisturvallisuudesta meillä on paljon annettavaa komission ohjelmaan. On hienoa, että komissio kutsui presidentti Niinistön kirjoittamaan raportin EU:n kriiseihin varautumisesta, Poutala mainitsee.

Unionin pitää olla isoissa asioissa iso, ja jättää pienemmät jäsenvaltioille.

Suomen tavoitteena on osin vähentää ja toisaalta parantaa EU-sääntelyä: Unionin pitää olla isoissa asioissa iso, ja jättää pienemmät jäsenvaltioille.

– Toissijaisuus- eli läheisyysperiaate on vanha, mutta tärkeä keksintö. Demokratiaa pitää vahvistaa sen sijaan, että valtaa siirtyy yhä enemmän komissiolle lisääntyvän delegoidun säädösvallan kautta, Poutala sanoo.

Kristillisdemokraattien kansanedustajat muistuttavat, että monilla komission esityksillä on ollut hyvät tavoitteet, mutta kestämätön toteutustapa. Valmistelussa pitäisikin ottaa paremmin huomioon eri alueiden ja jäsenmaiden erilaiset tilanteet ja toimien jäsenmaille aiheuttamat kustannukset.

– Jos EU:sta tulee mittava määrä byrokratiaa, velvoitteita ja valvottavaa, julkisen talouden sopeuttamisen tavoite vaikeutuu. Vieläkin suurempi merkitys on yritysten kilpailukyvylle, Poutala sanoo.

Suomi pitää kokonaisturvallisuuden kannalta tärkeänä myös sitä, että maataloutta voidaan harjoittaa tuottavasti kaikilla EU-alueilla, myös mahdollisten laajentumisten jälkeen. EU:n maatalouspolitiikkaa on kehitettävä ruoantuotanto edellä.

– Asuttu maaseutu on turvallisuustekijä, jonka merkitystä emme saa unohtaa omavaraisuuden, huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulmasta. EU:n itärajan alueet tarvitsevat oman ohjelman, jota hallitus on pitänyt esillä.

EU:n ulkorajoilla pitää olla riittävät valmiudet torjua hybridiuhkia ja vihamielistä painostusta: Välineellistetyn maahantulon estämisen on oltava koko EU:n yhteinen asia, ei vain Suomen huoli.

Puhdas siirtymä puolestaan tukee EU:n strategista autonomiaa. Sitä on vietävä eteenpäin tavalla, jossa kansalaiset ja yritykset pysyvät mukana, ja joka mahdollistaa innovaatioita. Biotalouden ymmärtäminen ja vahva omaksuminen EU-tasolla palvelee Suomen etua ja työtä sen eteen tehdään yhdessä muiden metsäisten maiden kanssa.

– Tämä hallitus on selkeästi linjannut metsäpolitiikan kuuluvan jatkossakin kansalliseen päätösvaltaan. E-kirjelmän mukaan Suomi edistää suurpetoja koskevan sääntelyn kehittämistä vastaamaan paremmin kantojen nykyistä tilaa, Poutala sanoo.