– Syntyvyyden lisäämiseksi pitäisi tehdä vaikuttavia toimia, kuten kotihoidontuen tason kaksinkertaistaminen, Päivi Räsänen sanoo
8.4.2024 klo 17:31 Politiikka Samuli Rissanen
Päivi Räsänen kuvattiin työhuoneellaan eduskunnassa helmikuun alussa 2024. (Kuva: Samuli Rissanen)
Kansanedustaja, lääkäri ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Päivi Räsänen haluaa vahvistaa lasten kotihoidontukea perheiden hyvinvoinnin ja syntyvyyden lisäämiseksi.
Räsänen on jättänyt hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen siitä, mitä hallitus tekee edistääkseen perheiden mahdollisuuksia valita lapsensa kotihoito, ja onko hallitus valmis harkitsemaan kotihoidontuen korotusta.
Räsäsen mukaan on ristiriitaista, että kotihoidontuen taso, 343 euroa, on merkittävästi alhaisempi kuin työttömän peruspäivärahan taso, joka on noin 750 euroa kuukaudessa.
– Lasten kotihoidontuen korotuksella tuettaisiin erityyppisten vanhempien yhtäläisiä mahdollisuuksia hoitaa lapsiaan kotonaan niin halutessaan, myös tavallisten pienituloisten. Tällä hetkellä omien lasten hoito kotona on mahdollista usein vain varakkaammille perheille, Räsänen sanoo.
Hän muistuttaa, että kehityspsykologian mukaan lapsen kehitykselle varhaisina ikävuosina, 0-3 -vuotiaana, tärkeitä ovat läheiset kiintymyssuhteet, erityisesti omiin vanhempiin.
– Kotihoidontuki merkitsee pikkulapselle ennen kaikkea oikeutta oman äidin tai isän syliin, mikä on lapsen perustarpeita. Kolmen vuoden ikäraja on perusteltu myös infektioriskien näkökulmasta.
Tilastot osoittavat, että vähemmän koulutetut pienituloiset saavat vähemmän lapsia kuin varakkaammat.
Kunnallinen päivähoitopaikka maksaa yhteiskunnalle yli kaksi kertaa enemmän kuin kotihoidontuki.
Perhebarometrin mukaan perheiden taloudellisilla tilanteilla on vaikutusta siihen, että lapsia syntyy vähemmän kuin mitä toivottaisiin. Syntyvyys on laskenut ennätyksellisen alhaisella tasolla.
– Syntyvyyden lisäämiseksi tulisi viimeistään nyt tehdä vaikuttavia toimia, kuten kotihoidontuen tason kaksinkertaistaminen, Räsänen huomauttaa.
Hän muistuttaa niin ikään, että kunnallinen päivähoitopaikka maksaa yhteiskunnalle yli kaksi kertaa enemmän kuin kotihoidontuki. Nykyistä useampi vanhempi olisi valmis hoitamaan lastaan kotona, jos kotihoidontuki olisi määrältään korkeampi.
Räsäsen mielestä kotihoito on nähtävä arvokkaana investointina tulevaisuuteen.
– Varhaiskasvatus alkaa olla monessa Suomen kaupungissa sellaisella veitsenterällä, joka vaarantaa pahimmillaan hoitolasten turvallisuuden. Päiväkodeissa on tilanteita, joissa hoitaja saattaa joutua olemaan jopa kymmenen alle 3-vuotiaan kanssa yksin.
– Kotihoidontuen korotus vähentäisi painetta kunnalliselta päivähoidolta. Osa vanhemmista valitsee lastensa kotihoidon siitäkin huolimatta, että kotihoidontuki ei ole edes työttömän peruspäivärahan tasoinen, Räsänen sanoo.