Eutanasian sisällyttäminen hoitotoimenpiteiden joukkoon sotisi Päivi Räsäsen mielestä lääkärien etiikkaa vastaan. – Lääkäri on elämän puolustaja. Kuolinpiikki voi kuulua eläinlääketieteeseen, mutta ihmisen hoitoon se ei kuulu.

Kansalaisaloite eutanasian laillistamisesta etenee eduskunnan käsittelyyn. YLE:n teettämässä kyselyssä puolestaan neljä viidestä suomalaisesta kertoo kannattavansa eutanasian laillistamista eli sitä, että ihmisen elämä voitaisiin hänen pyynnöstään lopettaa, jos hänen sairautensa on parantumaton ja kivut ovat sietämättömät.

Aihetta pohdittiin myös tiistai-illan A-Studiossa 9.4.2024. Kristillisdemokraattien kansanedustaja, lääkäri ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Päivi Räsänen arvioi, että kysely herättää ajatuksen, että osa suomalaisista ei tiedä, mistä eutanasiasta on kysymys.

– Eutanasian ei tarkoita hyödyttömien hoitojen lopettamista tai riittävän tehokasta lääkehoitoa vaan se yksinkertaisesti tarkoittaa sitä, että myrkkyruiskeella lääkäri surmaa potilaan.

– Toinen seikka, joka saattaa kansalaisten näkemykseen vaikuttaa on se, että ei luoteta terveydenhuoltoon ja siihen, että saattohoidon keinot olisivat riittävät.

Räsänen muistuttaa, että lääkärit, jotka palliatiivisessa hoidossa työskentelevät ja ovat oireita lievittävän hoidon erityisasiantuntijoita, kertovat, että on olemassa keinot lievittää oireita.

– Ymmärretäänkö sitä, että miten paljon eutanasia salliminen vaikuttaa lääkärin ammatilliseen identiteettiin. Lääkäri on elämän puolustaja.

–  Kuolinpiikki on sellainen asia, jota käytetään eläinlääketieteessä, mutta se ei kuulu ihmisen hoitoon.

Eutanasiaa koskeva kansalaisaloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi ja se on siten myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan pöydällä, jossa Päivi Räsänen vaikuttaa.

Hän muistuttaa, että eutanasian sallineissa maissa lääkäri on se, joka joutuu eutanasiaa koskevan päätöksen arvioimaan ja tekemään.

– Itsemääräämisoikeus on tärkeä oikeus terveydenhuollossa, mutta tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus kieltäytyä hänelle tarjotusta hoitotoimenpiteistä, mutta ei itse päättää, että mitä hoitoa hänelle annetaan.

Eutanasian sisällyttäminen itsemääräämisoikeuteen ja hoitotoimenpiteiden joukkoon sotisi Räsäsen mukaan tätä periaatetta vastaan.

Eutanasian laillistaminen veisi Räsäsen mielestä kaltevalle pinnalle:

– Mikäli hyväksyttäisiin se, että ihmisellä on oikeus siihen ja että vielä muut tulevat auttamaan häntä kuolemaan, niin miksi meillä sitten pyrittäisiin torjumaan itsemurhia, hän kysyy.

Eutanasian hyväksyneissä maissa, Hollannissa, Belgiassa ja Luxemburgissa, eutanasiaa sovelletaan dementiaa sairastaviin vanhuksiin, lapsiin ja psykiatrisesti sairaisiin, esimerkiksi vakavaa masennusta sairastaviin. Räsäsen mukaan se kertoo siitä, että jos kuolema otetaan terveydenhuollon keinovalikoimaksi, se rapauttaa lääkärien etiikkaa.

– Eutanasiaa sovelletaan tilanteisiin, joihin sitä ei ole alunperin tarkoitettu.

Kristillisdemokraatit aikoo Räsäsen mukaan tehdä kaikkensa, jotta eutanasiaa koskevaa kansalaisaloitetta ei hyväksyttäisi.

– Teemme vaikuttamistyötä eduskunnassa ja tietenkin sosiaali ja terveysvaliokunnassa. Tämä oli asia, josta käytiin paljon keskustelua jo hallitusneuvotteluiden yhteydessä.

Hallitusohjelmassa on kirjaus saattohoidosta, jota kehitettäisiin säädöstasolla oikeudeksi kaikille potilaille.

– Itselläni ei olisi luottamusta sellaiseen hallitukseen, joka edistäisi tai toisi eutanasialain, Räsänen sanoo.

Eutanasiaa koskevassa kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että hallitus ryhtyisi valmistelemaan lakia, sillä kansalaisaloitteessa ei ole varsinaista lakialoitepohjaa. Siinä edellytetään, että hallitus ryhtyy sitä toimeenpanemaan.

Räsäsen mukaan asia ei välttämättä etene, vaikka kansalaisaloitetta puoltaisi eduskunnan enemmistö.

– Sanoisin, että niin kauan kuin kristillisdemokraatit on hallituksessa, niin sitä ei ryhdytä valmistelemaan.