Pohjois-Karjalan kristillisdemokraattien piirikokous haluaa  valtion vahvistavan kantaverkkoa. Piiri nimesi jo ensimmäiset kolme ehdokasta ensi vuoden huhtikuussa pidettäviin aluevaaleihin.

Pohjois-Karjalan Kristillisdemokraattien piirin väki kokoontui viime viikonloppuna innostuneissa tunnelmissa Heinävedellä. Kokoukseen oli saapunut edustajia kattavasti koko maakunnan alueelta.

Kevätkokous nimesi ensimmäiset ehdokkaat vuoden kuluttua 13. huhtikuuta 2025 pidettäviin aluevaaleihin.

Ehdokkaiksi nimetyt yrittäjä Ella Kärki, talouspäällikkö Anne-Maria Smura ja sairaanhoitaja Merja Jaaranen ovat Nurmeksesta.

KD:n piiri arvostaa hallituksen tekemiä vuosittaisia miljardin euron satsauksia hyvinvointialueiden talouteen.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella koetaan epäoikeudenmukaisuutta siitä, että etupainotteisesti sotepalveluita uudistaneet maakunnat ja kunnat ovat joutuneet valtakunnallisesti epäoikeudenmukaiseen asemaan.

– Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella koetaan epäoikeudenmukaisuutta siitä, että etupainotteisesti sotepalveluita uudistaneet maakunnat ja kunnat ovat joutuneet valtakunnallisesti epäoikeudenmukaiseen asemaan, huomautti piirin puheenjohtaja Maija Silvennoinen.

– Siksi menoleikkausten pitäisi kohdistua pääosin niille alueille, joissa palveluverkon järkeistämistä ei ole vielä tehty, vaati Silvennoinen.

Kristillisdemokraattien piirikokous edellyttää valtiolta toimenpiteitä Pohjois-Karjalan elinvoimaisuuden turvaamiseksi. Erityisesti kantaverkon vahvistamisen on edellytys yritysten investointien kasvulle maakunnassa.

Kokouksen alussa vieraili Heinäveden kunnanjohtaja Maarika Kasonen.

– Heinävesi on kauneudestaan, luostareistaan ja Palokin koskista tunnettu karjalaistumaan pyrkivä savolaiskunta. Heinäveden saavutettavuus kärsii erityisesti tieverkon huonosta kunnosta vaikeuttaen jopa pelastuspalveluiden saatavuutta, Kasonen toi terveisinä maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah’lle.

Ministeri ja Savo-Karjalan kansanedustaja, Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Essayah piti kokouksessa poliittisen tilannekatsauksen.

– Kolmen miljardin euron lisäsopeutuksen tarve johtuu edellisen hallituksen holtittomasta velanotosta, jonka seurauksena valtion korkomenot ovat kasvaneet näin suuriksi, Essayah muistutti.

KD tekee työtä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden periaatteiden toteutumisesta kehysriihessä.