Hallituksen kolmen miljardin lisäsäästöpaketista 1,6 miljardia on säästöjä ja 1,4 miljardia veroja. Arvonlisäveron korotus on suurin yksittäinen toimi, mutta nyt myös ylimpiin tuloluokkiin kuuluvien verotus ja korkeimpien eläkkeiden verotus kiristyy.

Hallitus on sopinut vuosien 2025–2028 julkisen talouden suunnitelmasta. Pääministeri Petteri Orpo, valtiovarainministeri Riikka Purra, opetusministeri Anna-Maja Henriksson ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah kertoivat hallituksen kehysriihen loppuinfossa kaksipäiväisten talousneuvottelujen tuloksista.

Hallitus on päättänyt riihessä myös kasvupaketista.

– Me otamme käyttöön uuden, uskoakseni hyvin tehokkaan verokannustimin suurille teollisille investoinneille. Lisäksi me pääomitamme Fingridia, jotta varmistamme sähköverkon kapasiteetin riittävyyden teollisuudelle koko Suomessa, pääministeri Petteri Orpo kertoi.

Hän vahvisti, että työn ja eläkkeiden verotus kiristyy nyt vain ylimpiin desiileihin kuuluvilla.

Hallitus on nyt tehnyt sopeutustoimia yhteensä 9 miljardin euron edestä. Orpon mukaan nyt ollaan ”laarien pohjalla.” Hänen mukaansa on Suomen tilanne ei ole toivoton ja kurssi on mahdollista saada kääntymään.

– Jos EKP laskee kesällä korkoja ja samaan aikaan teemme uudistuksia ja kasvutoimia, on mahdollisuus, että käänne parempaan tulee. Emme elä haaveista, mutta haluaisin antaa toivoa, että meillä on mahdollisuus kääntää tämä, Orpo sanoi.

Hallituksen päättämästä uudesta julkista taloutta vahvistavasta toimenpidekokonaisuudesta säästöjen osuus on 1,6 miljardia euroa vuoden 2028 tasolla. Sopeuttamistoimia on kohdistettu laaja-alaisesti kaikille hallinnonaloille.

Valtiolla työskentelevää henkilöstömäärä supistuu, samalla kun hallinnon toimintamenoista säästetään ja toimintoja tehostetaan.

Myös hyvinvointialueiden velvoitteita kevennetään. Henkilöstön vähimmäismitoitusta vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa kevennetään 0,6:een ja hoitotakuuseen tehtyjä kiristyksiä puretaan ja joitakin palveluita rajataan julkisen palvelutuotannon ulkopuolelle.

Kansaneläkkeiden maksaminen ulkomailla asuville lopetetaan EU-käytänteiden mukaisesti. Näitä eläkkeitä on maksettu erityisesti Ruotsiin, ja tästä koituva säästö on 38 miljoonaa.

Hallitus ei esitä muutoksia kansaneläkkeisiin tai työeläkkeisiin indeksikorotusten osalta, mutta verotuksen puolella eläkkeisiin kohdistuu muutoksia.

Yritystukia vähennetään. Alueellista kuljetustukea alennetaan ja Business Finlandin muuhun kuin T&K-rahoitukseen kohdistuvaa avustusvaltuutta alennetaan.

Verotoimien vaikutus julkiseen talouteen on 1,4 miljardia euroa.

Verotoimien vaikutus julkiseen talouteen on 1,4 miljardia euroa. Toimet on valittu niin, että ne kohdistuvat oikeudenmukaisesti ja että niistä on mahdollisimman vähän haittaa talouskasvulle. Hallitus päätti myös investointeja edistävistä veroratkaisuista.

Veroaste ei kiristy vuoteen 2023 verrattuna.

Uusina veroratkaisuina yleinen arvonlisäverokanta sekä vakuutusmaksuveron verokanta korotetaan nykyisestä 24 prosentista 25,5 prosenttiin.

Ansiotuloverotuksen indeksitarkistus jätetään vuonna 2025 tekemättä valtion tuloveroasteikon kahden ylimmän tuloluokan osalta. Lisäksi eläketulovähennystä kiristetään siten, että pienempien eläkkeiden verotus ei kiristy.

Eläketulon verotuksen kiristys kohdistuu 23 000–57 000 euroa vuodessa eläkettä saaviin. Eläketulon lisäveroon ei tehdä muutoksia. Vapaaehtoisen eläkesäästämisen verotuki poistetaan vuoden 2027 alusta lähtien.

Kotitalousvähennystä supistetaan 100 miljoonalla eurolla.