Ministeri Sari Essayah kuvaa viikon KD-Kompassi-haastattelussa hallituksen kehysriihessä tekemiä vaikeita päätöksiä, joilla parannetaan julkisen talouden kestävyyttä ja luodaan edellytykset velkaantumisen kasvun taittamiseen.

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen kehysriihen ratkaisuissa pyrittiin suojaamaan tulevan hyvinvoinnin kannalta keskeiset turvallisuus ja osaaminen sekä huomioimaan päätösten oikeudenmukaisuus.

Ikäviltä päätöksiltä ei kuitenkaan voitu välttyä. Sari Essayah vastaa KD-Kompassi-ohjelman haastattelussa siihen, minkä ihmeen vuoksi jouduttiin viime kesän hallitusohjelmaneuvotteluissa sovitun kuuden miljardin sopeutustarpeen lisäksi nyt päättämään lähes kolmen miljardin euron sopeutustoimista.

– Suomen velkaantumiskehitys on tällä hetkellä niin huolestuttavalla tolalla, että uhkaamme joutua EU:n alijäämämenettelyyn näiden uusien finanssipoliittisten sääntöjen vuoksi, ministeri Essayah muistuttaa.

– Mutta ennen kaikkea me emme tee näitä vaikeita ratkaisuja ja säästö- sekä verotuspäätöksiä EU:n vuoksi vaan oman itsemme, meidän kansakunnan tähden, hän jatkaa.

– Kyllä me haluamme turvata tulevillekin sukupolville meidän tärkeät palvelut.

– Jos ajatellaan ihan tasa-arvoisesta koulutuksesta lähtien terveydenhoitopalveluihin saakka, ja tietenkin turvallisuudesta ja  ruoantuotannosta, on meidän kaikesta tästä kannettava vastuuta paitsi tämän sukupolven aikana niin myöskin tulevien sukupolvien.

Tulivatko hallituksen kehysriihen päätökset hetkessä vai pitkän valmistelun tuloksena?

– Lähestulkoon kahdeksan viikkoa on istunut niin sanottu Marttisen työryhmä, jossa eduskuntaryhmien puheenjohtajista pääosin koostunut konklaavi on näitä käynyt läpi. Meiltä edustajana oli eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman. Siellä painettiin pitkää päivää muun eduskunta- ja hallitustyön ohella.

Essayah kertoo, että valtiovarainministeriö oli tehnyt erittäin hyvän pohjatyön tuottaen paljon materiaalia.

– Viime kädessä poliittisia linjauksia tehtiin ministereiden johdolla, ja viimeisimpänä sitten nelikossa, jossa ovat hallituspuolueiden puheenjohtajat.

Essayah toteaa, että lähtökohtana oli pyrkiä sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla kantamaan vastuuta tästä kolmen miljardin mittavasta sopeutuspaketista .

Suurituloisille on tulossa veronkiristyksiä. Sopeutuspaketista noin puolet tulee verojen nostamisesta ja toisen puolen muodostavat erilaiset menoleikkaukset.

Pelkästään leikkaamalla tai veroja korottamalla me emme pysty tätä asiaa oikaisemaan. On vaarana, että kasvukin äkkiä tyrehtyisi, siksi tarvitaan oma erityinen kasvupaketti yritysten investointeja kiihdyttämään.

– Eikä sovi unohtaa sitä, että tässä kyljessä on runsas kasvupaketti. Pelkästään leikkaamalla tai veroja korottamalla me emme pysty tätä asiaa oikaisemaan. On vaarana, että kasvukin äkkiä tyrehtyisi, siksi tarvitaan oma erityinen kasvupaketti yritysten investointeja kiihdyttämään.

Suuri osa verotuloista liitty yleisen alvin eli arvonlisäveron korotukseen 24 prosentista 25,5 prosenttiin.

Kallistuuko ihan kaikki, ministeri Sari Essayah?

– Meillä Suomessa on käytössä arvonlisäverotuksessa myös alennettu veroluokka. Siihen eri haluttu koskea. Lääkkeet ja ruoka ovat siellä alemmassa neljäntoista prosentin verokannassa. Tärkeää on, että päädyttiin korottamaan yleistä alvia, mutta esimerkiksi ruokaan liittyvä arvonlisävero säilyy entisellään.

– Tässä ajateltiin pienituloista kuluttajaa. Vaikkapa suuressa monilapsisessa perheessä ruokamenot näyttelevät isoa osaa, tai eläkeläisten ja sairaiden kohdalla puolestaan lääkemenot, Essayah toteaa.

Kaikkein pienimpien eläkkeiden saajat jätettiin veronkorotusten ulkopuolelle.

– Keskituloisilla eläkeläisillä tapahtuu pientä progression kiristymistä. Noin 30 000 euroa vuodessa saavan eläkeläisen verotus kiristyy noin 100 euron verran vuotta kohden. Alemmilla  eläketulottasoilla se on matalampi ja suuremmilla sitten tietenkin suurempi.

Suurituloisilla eläkeläisillä on jo olemassa kiristynyt progressio, eli niin sanottu raippavero.

– Suurituloisilla eläkeläisillä on jo olemassa kiristynyt progressio, eli niin sanottu raippavero. Kahteen suurimpaan tuloluokkaan tehty indeksitarkistus tulee kohdistumaan suurituloisiin eläkeläisiin. Eläkkeet ovat nousseet, toki myös hinnatkin, Essayah jatkaa.

Opiskelijoiden kohdalla hän puolustaa vanhaan opiskelijoiden asumislisämalliin palaamista.

Monet opiskelijat ovat hakeutuneet yleisen asumistuen piiriin kuulumisen myötä kalliiden keskusta-alueiden yksiöiden vuokralaisiksi.

– Monet opiskelijat ovat hakeutuneet yleisen asumistuen piiriin kuulumisen myötä kalliiden keskusta-alueiden yksiöiden vuokralaisiksi. Vuokratulot ovat päätyneet asuntojen omistajille. Ennen asuttiin hyvinkin paljon opiskelijakämpissä ja kimppakämpissä . Uskon, etä tämä muutos on omalla tavallaan asuntomarkkinoita tervehdyttävä. Huomattava määrä opiskelijoita on ollut nostamassa vuokrahintojen tasoa.

Sari Essayah’n oma ala maa- ja metsätalousministeriössä sai huokaista helpotuksesta kehysriihen päätöksiin.

– Maatalouden kohdalla olen tyytyväinen siihen, että tämä hallitus tunnistaa ruoantuotannon merkityksen Suomessa huoltovarmuuden, omavaraisuuden ja ennen kaikkea  turvallisuuspolitiikan ytimessä olevana asiana.

– Ruokaa tuottavaan maatalouteen ei kohdistunut leikkauksia.

Ruokaa tuottavaan maatalouteen ei kohdistunut leikkauksia.

Toisaalta jokaisella hallinnonalalla kohdistuu menojen leikkauspaineita valtion tuottavuusohjelman myötä.

Essayah tunnustaa, että sotemalli tuli nykyhallitukselle ”syliin”.

– Hallitus laittaa joka ikinen vuosi miljardi euroa lisää soteen. Mutta vuodesta 2025 lähtien meidän pitää pyrkiä tätä rahoitusmallia muuttamaan. Soteen on haettava muutoksia.

Lapsille ja nuorille annettiin vähän lisää. Lapsista ja nuorista iso osa voi hyvin, mutta osalla on pahojakin ongelmia.

– Viisi miljoonaa osoitettiin lasten ja nuorten erilaisiin palveluihin, kuten kriisipalvelun tyyppisiin. Lisäksi on viiden miljoonan eurona panostus koulukiusaamista ehkäisevään projektiin. Nämä ovat todella jo tulevaisuuspainostuksia suomalaisten lasten ja nuorten eteen, Essayah toteaa.

KD-Kompassi lauantaisin klo 12.50 ja maanantaisin klo 22.40 Radio Deissä

Koko KD-Kompassi-haastattelun voi kuunnella osoittessa Spotify/kristillisdemokraatit. Radio Dei lähettää ohjelman lauantaina 20. huhtikuuta klo 12.50 ja uusintana maanantaina 22.4. klo 22.40.

Merja Eräpolku haastattelee maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah’a.