EU:n parlamentissa, jäsenmaissa ja komissiossa on vahvoja voimia, jotka ajavat unionin taloudellisen vallan kasvattamista.

Jäsenmaista nettosaajat ja niiden edustajat Euroopan parlamentissa ja komissiossa tietenkin pyrkivät omien etujensa maksimointiin kasvattamalla EU:n omia varoja, joita kerätään erilaisilla veroilla ja maksuilla sekä kasvattamalla yhteisvastuullista EU-tason rahastojen ja toimijoiden velanottoa.

EU otti yhteistä velkaa ensimmäisen kerran koronan jälkeen. Ainoastaan Kristillisdemokraatit ja Perussuomalaiset vastustivat yhteistä velan ottoa, joka rikkoo EU:n perussopimukset siitä, ettei EU ota yhteistä velkaa.

Monet suomalaiset europarlamentaarikotkin ovat olleet EU:n talousvallan lisäämisen ja syventämisen kannalla. EU-kriittisten suomalaisten on nyt herättävä unestaan ja äänestettävä kesäkuun vaaleissa.

Monet suomalaiset europarlamentaarikotkin ovat olleet EU:n talousvallan lisäämisen ja syventämisen kannalla. EU-kriittisten suomalaisten on nyt herättävä unestaan ja äänestettävä kesäkuun vaaleissa.

Myös eduskunnassa monet puolueet ovat antaneet siunauksensa vastaavalle politiikalle. Näkyvin esimerkki tästä oli vuonna 2021 hyväksytty 750 miljardin euron elpymisväline, joka meni läpi kokoomuksen ja keskustan sinetöidessä yhteisvelan. Tätä yhteisvelkaa korkoineen Suomi maksaa ainakin vuoteen 2058 saakka.

Velkaantuvalle Suomelle on tärkeää, ettei nettomaksuosuutemme merkittävästi kasva nykyisestä. EU-jäsenyys maksoi vuonna 2022 Suomelle 144 euroa asukasta kohden. Suomi maksoi 2022 EU:lle yhteensä 2,307 miljardia euroa, joka oli 228 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna.

Suomen tulot EU:lta kasvoivat 173 miljoonalla eurolla 1,8 miljardiin euroon. Asukasta kohden laskettuna nettomaksu laski 175 eurosta 144 euroon. Nettomaksu kuvaa karkeasti jäsenvaltion EU:lta saamien tulojen ja EU:lle tilitettyjen maksujen erotusta. Viime vuosina EU:n jäsenmaksu on vaihdellut 50–200 euron välillä jokaista suomalaista kohden. Luvut eivät sisällä tullimaksuja, joita Suomi keräsi 297 miljoonaa euroa, joista 223 miljoonaa euroa tilitettiin suoraan unionille ja 74 miljoonaa jäi Suomen talousarvioon kantopalkkiona.

EU:n kokonaisbudjettia ei pidä kasvattaa uusilla rahoitusvälineillä, vaan uudet aloitteet on rahoitettava kohdentamalla varoja uudelleen budjetin sisällä.

Kehitys kohti tulonsiirtounionia on pysäytettävä. Kristillisdemokraatit ei hyväksy EU:n yhteisiä velkoja, uusia tukipaketteja, uusia omia varoja tai verotusoikeutta.

Kirjoittaja, valtiotieteiden maisteri Katriina Hiippavuori, 39, on Kristillisdemokraattien eurovaaliehdokas, Maskun kunnanvaltuutettu, KD:n 2. varapuheenjohtaja ja Sari Essayah’n eduskunta-avustaja. Perheeseen kuuluu aviomies ja kolme lasta.