Teuvalla kevätkokoukseensa kokoontunut Kristillisdemokraattien Pohjanmaan piiri kannustaa Vaasan vaalipiirin kolmea hyvinvointialuetta Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla tiiviimpään yhteistyöhön keskenään.

– Jokainen hyvinvointialue suuntautuu hieman eri suuntiin: Pohjanmaa Turkuun, Etelä-Pohjanmaa Tampereelle ja Keski-Pohjanmaa osittain Oulun suuntaan. Tämä ei ole alueemme hyvinvoinnin, yhtenäisyyden, elinvoiman tai edunvalvonnan osalta järkevää tai kestävää, Pohjanmaan kristillisdemokraatit toteavat kevätkokouksessaan.

Vaasan vaalipiirin yhteenlaskettu asukasluku on noin 430 000. Kuitenkin kolmelle alueelle jakautuneena tämä alueellinen painoarvo pirstaloituu ja äänen voimakkuus katoaa.

– Hyvinvointialueiden ohella kolmen pohjalaismaakunnan yhteinen ääni muussakin edunvalvontatyössä olisi toivottavaa. Yhtenäisenä alueena äänemme olisi neljänneksi voimakkainta Suomessa. Nyt kun ääni hajoaa, meidät on aluekehityksessä lupa jättää huomiotta valtakunnallisessa päätöksenteossa.

– Meidän on päästävä aitoon ja konkreettiseen yhteistyöhön kieli- ja maakuntarajojen yli pohjalaismaakunnissa.

– Meidän on päästävä aitoon ja konkreettiseen yhteistyöhön kieli- ja maakuntarajojen yli pohjalaismaakunnissa.

Tiiviimmän yhteistyön kautta pohjalaismaakunnat pystyisivät tehostamaan toimintaansa yhdenmukaistamalla käytäntöjä, tekemällä yhteistyötä hankintojen suhteen ja hakemalla synergiaetuja laajemmasta alueesta. Kolmen hyvinvointialueen haasteet ovat yhteneviä niin rahoituksen, huoltosuhteen kuin sairastavuudenkin suhteen – kielelliset haasteet ovat voitettavissa.

Piiri muistuttaa, että Marinin hallitus toteutti massiivisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen hallinto edellä. Uudistuksella on ollut merkittäviä vaikutuksia pohjalaismaakunnissa paitsi sote-palveluiden toimivuuteen ja saatavuuteen myös kuntien talouteen sekä palveluita tuottavien yritysten ja järjestöjen toimintaedellytyksiin. Kaikki pohjalaismaakuntien hyvinvointialueet kipuilevat rahoituksen alijäämän sekä palveluiden kasvun suhteen.

– Tämä johtuu hallinnon ohella vinoutuvasta huoltosuhteesta jonka taustalla on kaupungistumisilmiön kiihtyminen, syntyvyyden supistuminen ja suurten ikäluokkien ikääntyminen.