– Maksamme pelkästään korkoja yli 3 miljardia tänä vuonna, eli yli 8 miljoonaa euroa joka päivä. Tämä rahasumma olisi järkevämpää käyttää palvelujen rahoittamiseen kuin korkomenoihin, Räsänen sanoo.

Hallitus on vastannut tänään Keskustan ja Liike Nytin välikysymykseen talouspolitiikasta. Puolueiden mielestä hallituksen talouspolitiikkaa näivettää Suomea. Ne arvostelevat hallitusta esimerkiksi kehysriihessä tehdystä päätöksestä nostaa yleistä arvonlisäverokantaa 1,5 prosenttiyksiköllä.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen pitää välikysymystä siinä suhteessa hyvänä, että siinä Keskusta ja Liike Nyt tarjosi mahdollisuuden keskustella julkisen talouden vakavasta tilasta.

Räsänen muistuttaa, että Suomen valtiontalous on laahannut käsijarru päällä finanssikriisistä lähtien jo 16 vuoden ajan. Samalla Suomi on jäänyt talouskehityksessä muiden Pohjoismaiden taakse.

– Suomi on velkaantunut enemmän kuin muut Pohjoismaat ja Suomen velan kehitys poikkeaa muista maista: Suomen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on 75,8 %, Norjassa 44,3 %, Tanskassa 29,3 % ja Ruotsissa 31,2 %. Virossa vain 19,6 %.

– Pysähtynyt talouskasvu, edellisen hallituksen tehtailema kallis sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, ja muihin Pohjoismaihin verrattuna alhainen työllisyysasteemme ovat viemässä terveeltä taloudelta pohjan. On aika kiriä kiinni muut Pohjoismaat, Räsänen sanoo.

Kestävyysvajeen merkittävin juurisyy on Räsäsen mielestä vinoutunut väestörakenne.

Suomi on jo maailman kolmanneksi ikääntynein maa: 65 vuotta täyttäneiden osuus aikuisväestöstä on tällä hetkellä meitä suurempi vain Japanissa ja Italiassa. Vanhushuoltosuhde heikkenee muita Pohjoismaita nopeammin.

Vanheneva väestö tarvitsee enenevästi palveluita ja samaan aikaan työntekijöiden ja veronmaksajien määrä vähenee.

– Siksi on sydäntä riipaisevaa todeta, että olemme menettäneet yli puoli miljoonaa lasta ja heidän mahdolliset jälkeläisensä pelkästään sen vuoksi, että vauvaa odottaville naisille ei ole tarjottu elämää puolustavia vaihtoehtoja.

– Matala syntyvyys ja vääristynyt huoltosuhde haastavat yhteiskunnan sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden, minkä vuoksi kipeiden päätösten tekemistä ei voi enää lykätä. Väestönkehitys edellyttää toimia nyt, ei vasta tulevaisuudessa, Räsänen arvioi.

Kristillisdemokraateille perheiden ja lasten hyvinvointi on Räsäsen mukaan sydämen asia.

– Lapsilisien ja kotihoidontukien taso pysyy ennallaan. Lisäksi hallitus ottaa ensi vuoden alusta käyttöön lapsikohtaisen korotuksen työtulovähennykseen eli niin sanotun lapsivähennyksen. Näillä toimenpiteillä tähdätään myös vääristyneen huoltosuhteen taittamiseen.