Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman sanoo, että maatalous on nähtävä ympäristö- ja ilmastokysymyksissä osana ratkaisua eikä ongelmana.

– Yhteiskunnallisesti ilmasto- ja ympäristötavoitteita ei voi viedä eteenpäin irrallaan ihmisten perustarpeista ja elinkeinoelämän kilpailukyvystä. Päätöksenteossa on etsittävä tasapainoa yhteiskunnallisen kestävyyden eri osa-alueiden välillä, KD eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman arvioi, kun eduskunta keskusteli luonto- ja ilmastopolitiikkaa koskevasta välikysymyksestä.

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa vaikuttava Östman muistutti, että suurin oppositiopuolue on kuitenkin esittänyt maataloustukiin leikkauksia, jotka käytännössä toteutettaisiin leikkaamalla maatalouden ympäristötoimista ja eläinten hyvinvoinnista.

– Varmaankin myös oppositiossa nähdään, että huoltovarmuuden ja maatalouden päästöjen yhtälö on kaikkea muuta kuin helppo. Silti, missään ammatissa ei jouduta kohtaamaan ilmastonmuutoksen seurauksia yhtä konkreettisesti kuin maataloudessa.

– Maatalous on nähtävä ympäristö- ja ilmastokysymyksissä osana ratkaisua, ei ongelmana. Juuri ilmastonmuutos korostaa ruokaturvan ja varautumisen tärkeyttä, Östman totesi.

Hänen mielestään EU-vaalien alla on hyvä korostaa, että ilmastonmuutos on rajat ylittävä ongelma, joka edellyttää globaalin tason yhteistyötä. Euroopan osuus globaaleista päästöistä on alle 8 prosenttia ja laskee käsi kädessä maanosamme vaikutusvallan kanssa.

Kuitenkin EU:n ympäristö- ja ilmastopolitiikan pitää olla jäsenmaiden kesken oikeudenmukaista. Esimerkiksi ennallistamisasetuksen velvoittamat toimet muodostuvat Suomessa todennäköisesti kaikista EU-maista kalleimmiksi asukasta kohden laskettuna.

– Toteutuessaan asetus kohtelisi Suomea huonosti moniin esimerkiksi metsänsä jo kauan sitten hävittäneisiin maihin verrattuna.