– Miten hallitus pyrkii vahvistamaan kansalaisten ja kotitalouksien varautumistaitoja ja kriisinkestävyyttä tässä muuttuvassa ajassa, Sari Tanus kysyi eduskunnan torstaisella kyselytunnilla.

Tanus huomautti, että Euroopan tapahtumat ja toimintaympäristön muutos edellyttävät aiempaa parempaa varautumista, huoltovarmuutta ja kriisin kestävyyttä. Hän kiitti hallitusta, joka on vienyt tärkeää varautumis- ja huoltovarmuusnäkökulmaa myös Eurooppaan.

Varautumista tarvitaan yhteiskunnan eri toimijoiden ja kaikkien kansalaistenkin osalta. Suomessa viranomaistyön suunnittelu lähtee olettamasta, että kotitaloudet kykenevät omatoimisesti selviytymään häiriö- ja kriisitilanteissa vähintään seitsemänkymmentäkaksi tuntia.

Tanus muistutti, että kodeissa tarvitaan materiaalisen varautumisen lisäksi tietoja, taitoja ja henkistä kriisinkestävyyttä.

– Arjen taitojen hallintaa ja monipuolista kotitalousosaamista tarvitaan varautumiseen, mutta onko tätä kotitalousosaamista riittävästi nykyisin, Tanus kysyi.

Hän arvioi, että kotitaloustaitojen ja niiden opetuksen vahvistamista tarvitaan.

– Hallitus panostaa huoltovarmuuteen, mutta kysyisin, miten hallitus pyrkii vahvistamaan kansalaisten ja kotitalouksien varautumistaitoja ja kriisinkestävyyttä tässä muuttuvassa ajassa.

Sisäministeri Mari Rantanen totesi, että niin Suomessa kuin koko Euroopassakin pitää varautua kaikkeen, myös uudenlaisiin uhkiin.

Suomi on tehnyt EU-tasolla aloitteen varautumisunionista.

– Jokaisen jäsenmaan täytyy lähtökohtaisesti itse varautua, mutta myös unionin tasolta on varmasti saatavilla hyötyä.

Rantasen mukaan on äärimmäisen tärkeätä, että myös kansalaiset ovat varautuneita.

– Kampanjat ovat lähdössä käyntiin ja sieltä on pyritty myöskin tunnistamaan sellaisia väestöryhmiä, joille tämä asia on vieraampi ja ja siltä osin ollaan hyödynnetty muun muassa someinfluenssereiden panosta.