– Kuuma ja kuiva kesä on herätellyt ymmärtämään mitä tuleman pitää. Mutta ei yksi kesä ei tee ilmastoa, muistuttaa ympäristömuutoksen professori Atte Korhola.

Pohjoinen pallonpuolisko on tänä kesänä saanut nauttia – ja kärsiä – ennätyshelteissä. Kuivuus ja kuumuus ovat tuoneet satovahinkoja ja metsäpaloja.

– On tärkeää erottaa sää ja ilmasto. Sää on ilmaston lapsi. Ilmasto on pitkän aikavälin suure, jota tavallisesti tarkastellaan 30 vuoden normaalijaksoissa, joita verrataan toisiinsa, Atte Korhola sanoo.

Korholan mukaan kaikkien ilmastomallien ja ennusteiden mukaan äärevät sääilmiöt yleistyvät. Eivätkä vain lämpöaallot, vaan myös kuivuus, rankkasateet, tulvat ja merenpinnan vaihtelut lisääntyvät.

– Jos ennen tällaisia kesiä on ollut 40-50 vuoden välein, niitä voi jatkossa tulla 5-10 vuoden välein.

Kuitenkin hän varoittaa yhdistämästä yksittäistä asiaa, kuten metsäpaloja, suoraan ilmastonmuutokseen. Pitää erottaa pitkä ja lyhyt aikaväli.

Jos ennen tällaisia kesiä on ollut 40-50 vuoden välein, niitä voi jatkossa tulla 5-10 vuoden välein.

– Pitkän ajan tilastot osoittavat, että metsäpalot ovat vähentyneet maailmanlaajuisesti viime vuosikymmeninä. Samoin suurimpien trooppisten hirmumyrskyjen ja hurrikaanien määrä on ollut melko alhaisissa lukemissa.

Uutistulva aiheuttaa helposti vinoutuman. Esimerkiksi luonnonkatastrofit Yhdysvalloissa valtaavat uutisvirtaa.

– Poikkeuksellinen kesä toki voi herätellä oikealla tavalla, mutta ei pidä tehdä liian vahvoja johtopäätöksiä. Varmasti tulee vielä tosi kylmiä kesiä ja lumisia talvia, Korhola muistuttaa.

Pohjoisella pallonpuoliskolla ollut harvinaisen kuuma ja kuiva kesä tutkitaan huolella. Korholan mukaan sille voi löytyä syitä, jotka eivät välttämättä kaikki liity hiilidioksidipitoisuuksiin, vaan taustalla voi olla merien ja ilmakehän kierron syklisyyteen liittyviä seikkoja tai vain satunnainen tilanne yläilmakehän suihkuvirtauksessa.

Lue Korholan mietteitä siitä, mitä voimme tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Atte Korhola on 

• Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori, bio- ja ympäristötieteellisen tdk:n varadekaani
• European Academies’ Science Advisory Council (EASAC) ympäristötyöryhmän jäsen
• Johtaa ympäristömuutoksen tutkimusyksikköä (ECRU)