Hallitus tahtoo pidentää oppivelvollisuutta jo ensi syksystä

28.9.2020 klo 13:32 Kotimaa Merja Eräpolku

Hallitus aikoo laajentaa oppivelvollisuutta 18 ikävuoteen asti vaiheittain ensi vuoden elokuusta alkaen ikäluokka kerrallaan. Samalla toteutetaan maksuton toisen asteen koulutus. Eduskunnan käsittelyyn esitys tulee budjettilakina lokakuussa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö sai kesäkuussa 262 lausuntoa ehdotuksestaan oppivelvollisuuslain uudistamiseksi. Niiden pohjalta esitykseen tehdyt sisällölliset tarkennukset liittyivät koulumatkatukeen ja henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadintaan.

Uudistuksen aikataulusta hallitus pitää kiinni, vaikka iso osa lausunnonantajista olisi halunnut sitä lykätä. Joulun alla hyväksyttäväksi aiottu laki koskisi jo nykyisiä ysiluokkalaisia ja helmikuun yhteishakua.

Lausunnonantajat olivat laajasti sitä mieltä, että kaikkien tulee voida jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen. Noin viidesosa lausunnonantajista esitti vaihtoehtoisia tapoja koulupudokkuuden vähentämiseksi sekä osaamis- ja koulutustason nostamiseksi. Uudistuksen kustannukset huolestuttivat erityisesti kuntia sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä.

Opettajien ammattijärjestö OAJ kannattaa oppivelvollisuuden laajentamista toiselle asteelle, vaikka pitää uudistuksen aikataulua liian kireänä.

– Pelkän peruskoulun suorittaneista työikäisistä on töissä vain joka toinen, kun toiseen asteen suorittaneilla työllisyysaste on jo 75 prosenttia. Pelkän peruskoulun varassa olevilla on tutkimusten mukaan myös enemmän pahoinvointia sekä korkeampi riski syrjäytyä ja syyllistyä rikoksiin. Työelämän ja inhimillisen hyvinvoinnin näkökulmasta on ehdottoman tärkeää, että toisen asteen tutkinto tulee oppivelvollisuuden piiriin, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen perusteli.

Hän antoi myös kritiikkiä esityksestä.

– Ne nuoret, joilta tähän asti on jäänyt toisen asteen tutkinto puuttumaan, tarvitsevat runsaasti enemmän tukea ja opetusta sekä perusopetuksessa että ammatillisessa koulutuksessa. Maksuttomilla matkoilla ja materiaaleilla he eivät tee mitään ilman opetusta ja tukea.

– Koulutus ja kasvatus on pidettävä kunnossa koko maassa. Lapsilla ja nuorilla on täysimääräinen oikeus laadukkaaseen opetukseen ja varhaiskasvatukseen, eikä sen toteutuminen voi vaihdella kunnan taloustilanteen mukaan, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen muistuttaa. Kuva: Jarkko Mikkonen

Luukkaisen mielestä ratkaisevaa koko oppivelvollisuuden uudistamisen osalta on perusopetuksen vahvistaminen. Tinkimättömäksi tavoitteeksi on asetettava, että jokaisella perusopetuksen päättävällä on toisen asteen opiskelun edellyttämät taidot, tiedot ja opiskeluvalmiudet.

– Nykyistä selvemmin pitää määritellä, mitä osaamista peruskoulusta pitää saavuttaa. Kun arvosanoille määritellään yhteiset kriteerit peruskoulun toiselle, neljännelle ja kuudennelle luokalle, voidaan tuen tarpeet huomata konkreettisesti paljon nykyistä aiemmin.

OAJ vaatii että, oppivelvollisuutta laajennettaessa pitää oppilaan oikeus tukiopetukseen ja osa-aikaiseen erityisopetukseen ulottaa myös toiselle asteelle ja tutkintoon valmentavaan koulutukseen.

Budjettiriihestä tiedotetun mukaan kustannukset korvataan täysimääräisesti kunnille ja muille koulutuksen järjestäjille sekä koulumatkojen osalta opiskelijoille. Täydentävässä talousarvioesityksessä marraskuussa 2020 kohdennetaan rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tulevaisuusinvestointeihin.

Lähes 11 miljardia euroa alijäämäistä budjettiesityksen osana Marinin hallitus ilmoitti, että se paikkaa koronaepidemian kolhimaa kuntataloutta 1,45 miljardilla eurolla. OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kertoi olevansa tyytyväinen hallituksen kuntataloutta tukeviin budjettipäätöksiin.

Onko hallitus romuttamassa ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuuden?

Opetus- ja kulttuuriministeriö on tuomassa myös lakiesityksen, jolla ammatillisen koulutuksen lakia muutettaisiin siten, että ministeriölle annettaisiin valtuutus säätää tarkemmin asetuksella opetustuntien määrästä ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa.

Esitys romuttaa ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuuden, toteavat ammatillisen koulutuksen järjestäjiä edustavat järjestöt yhteisessä kannanotossaan.
Pari vuotta sitten uudistetun ammatillisen koulutuksen lähtökohtana on osaamisperusteisuus ja yksilölliset opintopolut. Henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa (HOKS) määritellään opiskelijan tarvitsemien opintojen laajuus, opiskeluaika ja oppimisympäristöt, joissa osaamista hankitaan. Kun osaaminen on riittävällä tasolla, opiskelija osoittaa osaamisensa käytännön työtehtävissä.

Osaamisperusteisuus ja työelämälähtöisyys tuovat koulutukseen muutoskyvykkyyttä. Tätä hyväksi todettua mallia tulee edelleen kehittää, ei romuttaa, ammatillisen koulutuksen järjestäjät vetoavat.

 

Lue rehtorin mietteitä oppivelvollisuusiän nostosta

Mitä mieltä rehtori, Seinäjoen kaupunginvaltuutettu Kimmo Rantanen on hallituksen tavoitteesta nostaa oppivelvollisuusikää? Rantanen uskoo, ettei suunnitelmasta ole mitään hyötyä, mikäli tukea tarvitseva oppilas jää vaille sitä. Lue artikkeli täältä 

Ylös