Perusopetuksen tuessa on paljon parantamisen varaa. Jos erityisen tuen oppilas jää ilman tukea, kärsivät kaikki. – Nekin, jotka selviäisivät eteenpäin pienellä tuella, jäävät sitä vaille, kun siihen ei ehditä panostaa, tarkentaa Seinäjoen Törnävän koulun rehtori Kimmo Rantanen.

Marinin hallitus pyrkii nostamaan oppivelvollisuusiän kahdeksaantoista.

Auttaisiko oppivelvollisuusiän nosto koulupudokkaita, rehtori ja kaupunginvaltuutettu Kimmo Rantanen?

–  Pudokkaita nykyisellään tulee paljon, sitä en kiellä. Minusta tarvitaan muita keinoja, Rantanen huomauttaa.

Hän kohdentaisi tukea ja aikaistaisi sitä. Jos sellainen oppilas, joka tarvitsee tukea heti koulutien alussa, laitetaan isoon ryhmään integraation ja inkluusion nimissä, jää hän vaille tukea.

– Siinä on herkästi kierre valmis, Rantanen jatkaa ja selostaa miksi.

Jos on yksi opettaja 24 oppilasta kohden, jäävät kaikki ilman tukea. Opettajalla on niin paljon tekemistä, ettei häneltä liikene riittävästi aikaa vahvan tehostetun tuen oppilaalle ja erityisen tuen oppilaalle. Kun nämä jäävät tukematta, häiriintyy koko opetus. Silloin nekin, jotka pienelle tuella selviäisivät eteenpäin, jäävät sitä vaille, kun heihin ei ehditä panostaa.

Rantanen on opettanut 1–2 -luokilla aikanaan 18 vuotta.

– Kouluuntulijat ovat hyvin eritasoisia, joidenkin lähtökohta on 4-5-vuotiaan tasolla, toisten jo yli 11-vuotiaan. Tasoero tasaantuu vähitellen, mutta vaatii opettajalta ja ryhmältä paljon.

Mikä olisi rehtori Rantasen konsti?

– Olen samaa mieltä kuin kokeneet erityisopettajat koulussani: on sellaisia oppilaita, joiden on välttämättä saatava opetus pienryhmässä. Muuta mahdollisuutta ei ole, Rantanen väittää.

– Jos saisin päättää, olisi koulussa sekä pienluokkia että yleisopetuksen isoja luokkia, ja niiden lisäksi vielä mahdollisuus riittävään erityisopettajan tukeen.

Pienryhmässä pitäisi Rantasen mukaan olla erityisluokanopettajan lisäksi yksi koulunkäynninohjaaja. Riittävä tuntikehys auttaisi myös.

Kun oppilaasta tulee pudokas, jää häneltä yhteisöllisyys kokonaan treenaamatta.

– Tarvitaan myös tarpeeksi tukipalveluja eli kuraattoreita ja koulupsykologeja, Rantanen muistuttaa.

Säästöjen vuoksi Rantasen koulusta otettiin kaksi koulunkäynninohjaajaa pois.

– Koronan suljettua koulut viime keväänä viikoiksi huomasimme, että tuen tarpeessa olevat lapset jäivät pahimmin kelkasta, Rantanen kertoo.

Kun oppilaasta tulee pudokas, jää häneltä yhteisöllisyys kokonaan treenaamatta.

– On hälyttävää, että kouluterveyskyselyn mukaan 38% neljäsluokkalaisista pojista koki, ettei kuulu luokkayhteisöönsä.

–      Jos lapsi tai nuori kokee, ettei hänellä ole merkitystä, voi se saada aikaan epätervettä huomion hakua. Joku pelleilee ja häiriköi, toisen motivaatio häviää ja hän jää kokonaan syrjään.

 

”Kasvaako arvostus, jos kaikki tarjotaan ilmaiseksi?”

Rehtori Kimmo Rantanen on myös kuntapäättäjä, sillä hän istuu Seinäjoen kaupunginvaltuustossa.

Hän on jo muutaman vuosikymmenen seurannut Etelä-Pohjanmaan lapsia ja nuoria sekä perheenisänä että opettajana ja rehtorina.

– Ei tämäkään mikään lintukoto ole. Joku täällä käyttää huumeitakin, sillä jaettujen ilmaisten ruiskujen määrä kasvoi vuodessa 30 000 kappaletta, Rantanen hymähtää.

Hän kertoo näkevänsä myös sen, miten vakavasti huoltajuus on joissakin perheissä hukassa.

Unen määrä niin nuorilla kuin aikuisillakin sekä ravinnonsaanti ovat pielessä.

– Jos syöminen on mitä sattuu, ei ole mikään ihme, jos koulun ruoka ei maistu.

– Ilmainen kouluruoka ei monelle kelpaa. Jos siitä vetää linjan, niin kelpaisiko ilmainen koulutus? Arvostetaanko sellaista, mikä saadaan ilmaiseksi, Rantanen pohtii.

Ilmainen kouluruoka ei monelle kelpaa. Jos siitä vetää linjan, niin kelpaisiko ilmainen koulutus? Arvostetaanko sellaista, mikä saadaan ilmaiseksi?

Jos toisen asteen koulutus tulisi kokonaan ilmaiseksi, olisi se valtava taloudellinen panostus yhteiskunnalle  – ja merkitsisi leikkauksia ja säästöjä toisaalla.

Rantanen muistuttaa, että koulutuksen arvostus syntyy jo perheissä. Kun huoltajat joutuvat satsaamaan nuoren koulutukseen taloudellisesti, on silloin ollut myös odotusta: nuoren pitäisi antaa siitä jotain takaisin tekemällä osuutensa.

– Toisaalta maksuttomuus auttaisi niitä perheitä, jotka eivät muuten pysty koulutusta järjestämään.

– Senhän siinä pitää olla tavoitteena, ettei pudokkaita enää tulisi. Tapahtuisiko ilmaisen toisen asteen koulutuksen myötä näin? Rantanen kysyy.

Rehtori Kimmo Rantanen on myös Seinäjoen kaupunginvaltuutettu. Hänen haastattelunsa Rehtori päätyi sattumalta opettajaksi on luettavissa täältä

Lue lisää!

Hallitus haluaa nostaa oppivelvollisuusikää jo ensi vuonna  – Lue artikkeli täältä