On hyvä asia, että nyt lainsäätäjät ovat tarttuneet kouluväkivallan ja -kiusaamisen estämiseen tosissaan. Lailla voidaan lisätä rehtoreille ja opettajille valtuuksia tehokkaammin puuttua kiusaamiseen.

Kristillisdemokraattien koulutuspoliittisen ohjelman mukaan kannatamme jo varhaiskasvatuksen alusta aina peruskouluun pienempiä opetusryhmiä sekä varhaista  puuttumista lapsen tilanteeseen heti, kun ongelmia on havaittavissa oppimisessa, käyttäytymisessä tai lapsen hyvinvoinnissa. Tarvitaan moniammatillista yhteistyötä niin terveydenhoitajien, koulukuraattoreiden kuin koulupsykologienkin kanssa.

Mutta mitä muuta voimme tehdä? Koulun toimintakulttuurissa yhteisöllisyyden toteutuminen luo turvallista ilmapiiriä. Opettajien ja koulun henkilökunnan  yhteistyö on oppilaille hyvä malli omaan käyttäytymiseen. Sosiaalisten taitojen, itsetuntemuksen, tunnetaitojen ja toisten huomioonottamisen opetus hyödyttävät parhaiten, kun sekä koulun henkilökunta että oppilaat sitoutuvat siihen. Koko koulun yhteiset tapahtumat lisäävät yhteenkuuluvuutta ja me-henkeä. Myös oppilaat voidaan opettaa pitämään huolta siitä, että ollaan hyviä kavereita ja ketään ei kiusata.

Koulun toimintakulttuurissa yhteisöllisyyden toteutuminen luo turvallista ilmapiiriä. Opettajien ja koulun henkilökunnan  yhteistyö on oppilaille hyvä malli omaan käyttäytymiseen.

Kodin ja koulun kasvatustehtävä on yhteinen. Vanhemmat ovat lastensa ensisijaisia kasvattajia ja tuntevat lapsensa parhaiten. Siksi onkin tärkeää kehittää kasvatuskumppanuutta vanhempien kanssa jo varhaiskasvatuksesta lähtien. Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan luottamuksellista, avointa ja aktiivista vuorovaikutusta opettajien ja vanhempien kesken. Yhteistyö on jatkuva prosessi, jonka eri vaiheissa on eri tehtäviä ja muotoja, kuten arviointikeskusteluja, vanhempainiltoja ja -vartteja, juhlia ja erilaisia tapahtumia, mutta myös yksilöllisten tarpeiden huomioimista.

Kiusaamisesta voivat kertoa toiset oppilaat, oppilas itse tai oppilaan vanhemmat. Koulussa pitää puuttua asiaan heti niiden käytänteiden mukaan, jotka oppilaat ja myös vanhemmat tietävät. Jos tilanne vaatii, on tärkeää kutsua sekä kiusaajan että kiusatun vanhemmat yhteiseen tapaamiseen; ei niin, että syntyy vastakkainasettelua vanhempien ja koulun henkilökunnan kesken, vaan yhteisenä tavoitteena on toimia oppilaiden parhaaksi, jotta kiusaaminen loppuu.

Koulukiusaaminen kytkeytyy usein syrjäytymiseen niin kiusattujen kuin kiusaajienkin kohdalla.Siksi perheiden varhainen tuki on hyödyllisempää kuin reagointi myöhemmin vakaviin ongelmiin.

Kannustavassa oppimisympäristössä jokainen lapsi ja nuori tulee nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi.

Päiväkotiin ja kouluun pitää olla hyvä tulla ja siellä turvallista olla. Kannustavassa oppimisympäristössä jokainen lapsi ja nuori tulee nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi. Kun on hyvä olla, oppii paremmin, saa kasvaa ja kehittyä juuri sellaisena lapsena ja nuorena kuin on, arvokkaana ja ainutlaatuisena.

Tuulikki Tepora

Kirjoittaja Tuulikki Tepora on KD Helsingin piirin puheenjohtaja sekä pitkään luokanopettajana toiminut kasvatustieteen maisteri

KD Naiset järjestivät torstaina 15. lokakuuta mielenilmauksen koulukiusaamista vastaan Helsingissä Eduskuntatalon edessä. Puheenvuoroja käyttivät KD Naisten edustajien lisäksi myös kansanedustajat seitsemästä puolueesta ja vanhempainyhdistyksen edustaja.

Lue lisää mielenilmauksesta täältä