Eduskunnan suuri valiokunta määritteli 15. kesäkuuta 2022 ”erityisen kriittisen” suhtautumisensa EU:n sosiaaliseen ilmastorahastoon lausunnossaan SuVL 11/2022 vp─ U 61/2021 vp. Lausuntoon jätetyissä eriävissä mielipiteissä PS, Kok ja KD esittivät sosiaalisen ilmastorahaston torjumista kokonaan.

Seuraavalla viikolla 22. kesäkuuta 2022 asiasta äänestettiin Euroopan parlamentissa (asia A9-0157/2022). Sosiaalisen ilmastorahaston perustamisen puolesta äänestettiin murskaluvuin 479-103 ja 48 tyhjää.

Puolesta: Alametsä (vihr), Hautala (vihr), Niinistö (vihr),  Pietikäinen (kok), Modig (vas), Torvalds (rkp).

Vastaan: Hakkarainen (PS), Huhtasaari (PS).

Tyhjää: Virkkunen (kok), Heinäluoma (sd), Kumpula-Natri (sd), Katainen (kesk).

Poissa: Sarvamaa (kok), Pekkarinen (kesk).

Näyttää siltä, että suuren valiokunnan lausuntoon kirjattu Suomen hallituksen ja eduskunnan ”erityisen kriittinen” suhtautuminen ei tavoittanut puolueiden meppejä. Kokoomuksen täysin kielteinen suhtautuminen ei tavoittanut kokoomuksen meppejä. Kriittisestä suhtautumisesta ei ole hyötyä, jos se tarkoittaa vain vähän paremman neuvottelutuloksen yrittämistä. Tällaisissa neuvotteluissa ei ole saatu eikä ole odotettavissa merkittävää menestystä.

Eduskunnan Brysselin-toimiston EU-viikkokirje helmikuussa (13.-19.2.) raportoi, että viikolla ”jäsenmaiden suurlähettiläät hyväksyivät poliittisen sopimuksen sosiaalisesta ilmastorahastosta”.

Ongelmallista on, että nyt neuvosto (eli jäsenmaiden edustajat), parlamentti ja komissio neuvottelevat lopullisesta päätöksestä tutkalta näkymättömissä. Suomalaiset äänestäjät eivät pysty näitä salassa toimivia politiikan prosesseja seuraamaan. Suomen eduskunnalta puuttuu mahdollisuus käsitellä tuon neuvottelun tulosta uudelleen.

Ongelmallista on, että Rkp, Kok, Sdp ja Vihreät ovat Euroopan parlamentissa kannattaneet määräenemmistöpäätöksiin siirtymistä neuvostossa yksimielisyysvaatimuksen sijasta. Tällöin pienet jäsenmaat eivät enää voisi täysin torjuvalla suhtautumisellaan torjua enemmistön tahtoa.

Ongelmallista on, että kaiken tämän tuloksena Suomi alkaa kustantaa toisten maiden sosiaaliturvaa.

Ongelmallista on, että kaiken tämän tuloksena Suomi alkaa kustantaa toisten maiden sosiaaliturvaa. Sen ei pitäisi olla mahdollista, sillä perussopimuksissa sosiaaliturva kuuluu jäsenmaiden toimivaltaan.

Arto Antturi
KD Helsinki (sit)

Miten rovasti Arto Antturi innostui lähtemään eduskuntavaaleihin?

Kirjoittaja, rovasti ja kirkolliskokousedustaja Arto Antturi on KD:n sitoutumaton ehdokas Helsingissä numerolla 283

Lue miten hän innostui eduskuntavaaliehdokkaaksi täältä

Arto Antturin ja Eija-Riitta Korholan yhteinen podcast

Arto Antturi on saanut ehdokkuuteensa kokeneen poliitikon vetoapua, sillä Euroopan parlamentin jäsenenä 1999–2014 toiminut Eija-Riitta Korhola tukee Antturin kampanjaa. Kuuntele ensimmäinen podcast täältä tai Korholan kotisivuilta korhola.com

Lisää Artosta

kotisivut: artoantturi.fi