Ikuinen elämä ateisteillekin

19.5.2016 klo 14:41 Pääkirjoitukset Esa Erävalo

Googlen tulevaisuudentutkija Ray Kurzweil ennustaa, että vuodesta 2029 ihmisen eliniänodote voi kasvaa vuodella joka vuosi. 2020-luvulla alettaisiin käyttää nanobotteja – mikroskooppisen pieniä itseään propellilla liikuttavia robotteja – hyökkäämään syöpäsoluja, viruksia ja bakteereja vastaan ja siten täydentämään immuunijärjestelmäämme. Ihmisälyn suora kytkentä koneälyn kanssa tapahtuisi 2045, jolloin koneäly olisi miljardi kertaa suorituskykyisempi kuin ihmisäly tänään.

On näistä ennusteista mitä mieltä tahansa, bioteknologian kehitys on huimaa ja mahdollistaa uskon ikuiseen elämään ateisteillekin. Tekniikan kehitys pakottaa uusiin eettisiin ja yhteiskunnallisiin pohdintoihin: Onko rikkailla etuoikeus pidentää elämäänsä liikakansoitetulla maapallolla? Miten yhteiskunta ja talous järjestetään, kun roboteilla teetetään suuri osa ihmistyöstä?

Tekniikan kehitys tuo ihmisten käsiin äärimmäisen tuhon mahdollisuudet. Terminaattorikaan ei meitä pelasta, jos robotit laitetaan hyökkäämään kimppuumme tai synteettisiä viruksia aletaan levittää

Kristillinen ihmiskuva on antanut tieteelle perustan, koska sen mukaan ihmisjärki kykenee pääsemään selvyyteen älykkäästi luodusta ja tarkoituksenmukaisesta maailmankaikkeudesta. Ihmisen lisääntyvä luonnon hallinta on hyvä asia, eikä radikaaleille teknologioille ole periaatteellista estettä, kunhan ne palvelevat yhteistä hyvää ja kaikki saavat mahdollisuudet nauttia niiden hedelmistä.

Jospa roboteilla korjattaisiin ympäristöongelmat, energiatekniikka kehitettäisiin saastuttamattomaksi, sairaudet voitettaisiin…

Toisaalta kristillisen ihmiskuvan mukaan ihminen on moraalisesti erehtyväinen. Tekniikan tuoma hallinnan ja vallan tunto voi johtaa siihen, että kuvitellaan itse olevamme jumalia. Tekniikan kehitys tuo ihmisten käsiin äärimmäisen tuhon mahdollisuudet. Terminaattorikaan ei meitä pelasta, jos robotit laitetaan hyökkäämään kimppuumme tai synteettisiä viruksia aletaan levittää.

On minimoitava vaarat uuden tekniikan tuhokäyttöön ilman laajaa tietokoneistettua valvontaa.